1. Perinteiset toimintatavat eivät riitä
”Ideat ovat arvokkaita vasta kun ne pystytään toteuttamaan”, totesi eräs tuntemani start up -yrittäjä. Tämä on varsin kuvaavaa lähiökehitykselle, johon liittyvää tutkimustietoa ja toimintamalleja on viety verrattain harvoin käytäntöön. Useimmat toteutuneista hankkeista on myös rahoitettu julkisin varoin (esim. ARA), minkä seurauksena niiden toistaminen vaatisi joka lähiön kohdalla erillistä rahoituskierrosta. Tämä ei nykyisenä niukkojen resurssien aikana ole enää mahdollista. Samalla lähiöiden rakennuskanta on kipeästi korjausten tarpeessa. Jos siis lähiöissä halutaan saada aikaan muutoksia, tarvitaan uusia toimintatapoja.
2. Työkaluja on tarjolla
Mitä jos lähiöiden kehitys lähtisikin ruohonjuuritasolta? Mitä jos tarjottaisiin tietoa, tukea ja työkaluja niin että asukkaat voisivat itse parantaa omaa ympäristöään? Näin on tapahtumassa Turun Härkämäessä, missä yksitoista asunto-osakeyhtiötä on samanaikaisesti tilannut Vahasen Taloyhtiön ABC-palvelun. ABC on kokonaisvaltainen palvelu, jonka avulla taloyhtiö laatii itselleen taloyhtiöstrategian luotettavasti ja kattavasti ammattilaisten tuella. Palvelussa huomioidaan asukkaiden toiveet, rakennuksen fyysinen kunto ja tulevat korjaustarpeet sekä taloyhtiön talous. Palvelun joukkotilauksen ansiosta Härkämäen taloyhtiöiden hallitukset ovat taloyhtiöstrategioiden ohella sopineet myös naapurustojen yhteisistä, taloyhtiörajat ylittävistä tavoitteista. Strategiatyön edetessä asukkaat ovat osoittaneet omaavansa sekä tahtoa että resursseja kehittää omaa lähiötään.
3. Lähiökehittäjä auttaa asukkaita
Härkämäen taloyhtiö- ja naapurustostrategiat on pian tehty. Yhtiörajat ylittävien suunnitelmien toteuttaminen on kuitenkin monipolvista ja ammattitaitoa vaativaa. Se olisi siksi kohtuuttoman työlästä taloyhtiöiden hallituksille ja muille vapaaehtoisille, tai edes alueisännöitsijälle hallinnollisena tahona. Ratkaisuksi tähän Vahanen on kehittämässä Lähiökehittäjä-palvelua. Lähiökehittäjä toimii linkkinä asukkaiden, kiinteistönomistajien, isännöitsijän, alueen muiden aktiivitoimijoiden ja kaupungin välillä. Lähiökehittäjän tehtävä on saattaa asukkaiden tärkeimmiksi valitsemat strategiset tavoitteet toteen. Lisäksi hänellä on kokonaiskuva lähiössä tapahtuvasta toiminnasta ja hän kykenee siten saattamaan saman tyyppisistä hankkeista kiinnostuneet tahot yhteen. Tämä mahdollistaa monitoimijaisten hankkeiden, kuten ryhmäkorjausten, aiempaa helpomman käynnistämisen.
4. Yhdessä tekemällä vastinetta rahalle
Yhdessä tekeminen on tehokkaampaa, ja lähiökehittäjän tuottama hyöty onkin konkreettista, vaikkei sitä aina voikaan mitata euroissa. Erään asukkaan sanoin: ”koska As Oy ei voi tuottaa taloudellista voittoa, voitto onkin asumisviihtyvyyden lisääminen”. Toisaalta asukkaat säästävät tulevissa korjaushankkeissa, tai vähintäänkin saavat enemmän vastinetta rahalleen. Kaupunki taas pääsee toteuttamaan lähiötä koskevia strategisia tavoitteitaan. On siten luontevaa, että palvelun hinta jaetaan alueen kiinteistönomistajien ja kaupungin välillä. Korvaus pysyy myös kohtuullisena, kun se jaetaan suuren joukon kesken.
5. Asukkaat ovat asiantuntijoita
”Lähiökehittäjä” -palvelun tilaajina asukkaat ovat toimijoita, eivät toiminnan kohteita. He ovat myös kokemusasiantuntijoita, joilla on ensi käden tietoa lähiön nykytilasta ja omista toiveistaan. Toimimalla ryhmänä ja keskustelemalla kaupungin kanssa lähiön taloyhtiöt voivat aikaansaada suuria muutoksia lähiympäristössään. Kun rakennuksia peruskorjataan, tiloja ja ympäristöä on mahdollista muokata siten, että ne vastaavat asukkaiden tarpeita entistä paremmin. Lähiökehittäjä-palvelun avulla rakennusten korjaustarve muuttuu siis mahdottomasta haasteesta asukkaiden tilaisuudeksi toteuttaa omaehtoinen lähiöuudistuminen.
Linnea Löytönen on kauppatieteiden ja arkkitehtuurin opiskelija, joka tekee Vahaselle ”Lähiökehittäjä” -palvelun kehittämiseen liittyvää gradua. Gradu vie Linnean ajoittain takaisin synnyinkaupunkiinsa Turkuun – tosin väärälle puolelle jokea.
Kuvassa Härkämäen taloyhtiöiden puheenjohtajia.
Kommentit