Apua, paperilla energiapihi kiinteistöni onkin energiasyöppö!

Uudisrakennusten energiatehokkuusvaatimukset ovat kiristyneet merkittävästi viimeisten vuosikymmenien aikana. Euroopan Unioni on tehokkaasti painostanut rakennusalaa lopettamaan tuhlailun, ja kauppojen hyllyille on suorien kurkkujen lisäksi ilmestynyt tehokkaita lämmöntalteenottolaitteita ja paksuja eristemattoja. Vaikka 2010-luvun uudisrakentaminen alkaa olla energiatehokkuuden kannalta huippuluokkaa, jokin yhtälössä ei silti toimi ajatellulla tavalla. Tarinat kertovat, että modernin ja energiapihin kiinteistön omistajalle on vuoden lopussa tullut energiayhtiöltä yllättävän suuri lasku maksettavaksi.

 

Eräs suuri autonvalmistaja jäi taannoin kiinni toimittamiensa autojen päästöjen kaunistelusta. Aamuruuhkassa seistessä autot tupruttelevat enemmän pahoja aineita ilmaan kuin myyntiesitteessä luvataan. Onko rakennusalallakin sorruttu samaan? Toimiiko talotekniikka hienosti laboratoriomittauksissa, mutta tosielämässä ei? Useissa tapauksissa kiinteistön talotekniikka ei toimi niin kuin paperilla on luvattu. Tämän perusteella ei pidä kuitenkaan ryhtyä tekemään hätiköityjä johtopäätöksiä. Kiinteistöjen tekniikka ja ”moottori” täyttävät usein suoritusarvoiltaan valmistajan lupaukset, mutta kuskin puolelta löytyy parantamisen varaa.

 

Ennen vanhaan autot olivat yksinkertaisia koneita, joiden ylläpitoon saattoi riittää säännöllinen tankkaus ja öljynvaihdot. Nykyautot ovat taas paketoitu täyteen hienoa tekniikkaa, jonka toiminnasta ei tavallinen kuski enää ymmärrä juuri mitään. Yhtä lailla, modernien kiinteistöjen ylläpito vaatii myös kokonaisvaltaista ja asiantuntevaa ymmärrystä tekniikan toiminnasta. Vanhat periaatteet eivät enää nykypäivänä riitä ja kiinteistön tekniikka alkaa nopeasti lipsua pois tehokkaalta toiminta-alueeltaan. Lisäksi uudiskohteita rakennettaessa kiinteistöjen tekniikka rakentuu usein niin monimutkaiseksi järjestelmäksi, ettei säätöparametreja voida määrittää täydellisesti suunnitteluvaiheessa. Kiinteistöt ovat yksilöitä. Jotta saavutettaisiin paras energiatehokkuus, uusienkin kiinteistöjen toimintaa tulee seurata ja virittää uudelleen parin vuoden ajan kiinteistön käyttöönoton jälkeen.

 

Suurissa toimistorakennuksissa ja julkisen puolen kiinteistöissä kuluu väkisinkin paljon energiaa. Kertaluokat ovat niin suuria, että pienetkin toleranssit käyvät nopeasti kukkarolle. Vastaavasti pienellä tekniikan viilauksella voidaan saavuttaa merkittäviä säästöjä. Erityisesti juuri näissä kiinteistöissä rahallista säästöpotentiaalia hukataan koko ajan talotekniikan toimiessa energiatehokkuuden kannalta huonosti.  Tupruttelija-autojen tapaan kiinteistöt vaativatkin takaisinkutsua, jossa moottorille asennetaan uusi säätöohjelma. Autojen uudelleensäätöjen jälkeen on kuitenkin osa moottoreista kadottanut tehonsa. Energiatehokkaissa kiinteistöissä ei kuitenkaan tarvitse villapaitaa pukea. Säästötalkoiden nimissä ei lämmityshanoja käännetä kiinni, vaan tasapainotuksella ja uudelleenvirittämisellä saadaan turha tuhlaus karsittua pois.

 

Kirjoittaja on vastavalmistunut LVI-insinööri ja hän työskentelee Vahanen Talotekniikka Oy:ssä.

 

Lue lisää aiheesta:

Joona Herranen: Energiatehokkuus rakennusautomaatiota käyttäen -insinöörityö