Läpi harmaan kiven – maanalainen rakentaminen osana rakennettua ympäristöä

Tiivistyvä taajama vaatii entistä kolmiulotteisempaa suunnittelua. Kaupungistuminen vie rakentamisen vääjäämättä myös maan alle. Millaisia mahdollisuuksia tämä tarjoaa – entä haasteita?

Suomen kallioperä on Euroopan vakain ja tarjoaa hyvät lähtökohdat maanalaiselle rakentamiselle. Lisäksi vuodenaikojen mukaan vaihtuva ilmasto houkuttelee hyödyntämään maanalaista maailmaa, jossa olosuhteet ovat vakaat vuodenajasta riippumatta. Maanalainen rakentaminen voi myös mahdollistaa maanpäällisen tilan laajemman virkistyskäytön, kun välttämätön infra sijaitsee maan uumenissa.

Maanalainen rakentaminen voidaan jakaa kahteen eri tilatyyppiin:

  • Kalliopinnan päälle tai avolouhintana toteutettavat kansirakenteet, jotka sijoittuvat katujen, pihojen ja vastaavien perustasojen alle
  • Kalliotilat, jotka toteutetaan louhintoina kalliokattoa myöten

Kummatkin tilatyypit tarjoavat erilaisia mahdollisuuksia, mutta niillä on myös rajoitteensa ja haasteensa.

Kalliopinnan päälle toteutettavat kansirakenteet

Maanalainen kansirakentaminen mahdollistaa rationaalisen logistisen verkoston. Jalankulku voidaan rauhoittaa maan pinnalla muun liikenteen pysyessä lähellä peruspintaa. Asemakaavan määräämät autopaikat, huoltoyhteydet, liikenneterminaalit ja muut aputilat voidaan toteuttaa maanalaisten kansirakenteiden avulla. Yhteydet maanpäälliseen maailmaan ovat lyhyet ja tämän takia orientaatiokin on helpompaa kuin syvemmälle sijoittuvissa kalliotiloissa.

Leppävaaran eteläisen ja pohjoisen osan yhdistäminen maanalaisin kansirakentein, joiden päälle sijoittuu jalankulku- ja istutusalueita

Leppävaaran eteläisen ja pohjoisen osan yhdistäminen maanalaisin kansirakentein, joiden päälle sijoittuu jalankulku- ja istutusalueita. Kilpailuehdotus 2014, Innovarch.

Kestävä kansi kykenee kannattamaan kevyitä rakennuksia tai maakerroksia. Vaikka maanalaiset tilat eivät aina sovellu ihmiselle pitkäaikaiseen oleskeluun, lähellä pintaa sijaitseviin tiloihin voidaan avata näkymiä ja luonnonvaloa. Yksinkertaisinta maanalaisten tilojen rakentaminen on silloin, kun ne voidaan tehdä ennen pintarakennuksia ja maarakennustöitä. Aina näin ei kuitenkaan voida tehdä, jolloin jo suunniteltu miljöö asettaa maanalaiselle tilalle reunaehtoja.

Kalliotilat

Kalliotilat ovat vakaita ja lähes ikuisia. Ne soveltuvat muun muassa väestönsuojiksi, logistisiksi tai teknisiksi tunneleiksi, pysäköintilaitoksiksi tai yhteiskunnan maanpuolustuksen kannalta kriittisten toimintojen tiloiksi. Syviin kalliotiloihin joudutaan tekemään usein pitkiä kulku- ja ajotunneleita. Toisaalta kallioresurssien puitteissa on mahdollista irtautua pinnalla olevan kaupungin muotorajoituksista. Mutkittelevan katuverkoston sijaan voidaan oikoa eritasoisia tunneliyhteyksiä tärkeiden pisteiden välille ja alittaa myös vesistöesteitä.

Kalliopysäköintilaitos Rokkijätkän sisäänajon ”nielu” jalankulkusillan alla.

Kalliotilat valaistaan keinovalolla, jolla myös opastetaan ja autetaan paikannuksessa. Dynaamisella auringon sykliä matkivalla valaistuksella voidaan hahmottaa myös ajankulua. Tilan hahmottamiseksi tarvitaan myös epäsuoraa valaistusta.

Talotekniikka on haastavaa toteuttaa kalliotiloissa, sillä kalliotilat sijaitsevat syvällä. Taloteknisiä riskejä voidaan kuitenkin vähentää monin eri keinoin, kuten rakentamalla kuilut itsenäisiin rakennuksiin. Kosteus on kalliorakentamisen riskeistä suurimpia, mikä on pintamateriaaleja, -käsittelyjä ja työtapoja valittaessa aina otettava huomioon. Myös pelastus- ja paloasiat vaativat  erityisiä suunnitteluratkaisuja . Jo hankesuunnitteluvaiheessa on hyvä huomioida nämä seikat ja keskustella avoimesti pelastusviranomaisten kanssa.

Vaikka maanalaisessa rakentamisessa on paljon haasteita, suurimmat esteet ovat ihmisten asenteissa. Moni kuvittelee, että maanalaiset tilat ovat pimeitä, ahtaita ja pölyisiä. Hyvällä suunnittelulla maanalaiset tilat voivat olla miellyttäviä ja tehokkaita. Syvyydet siis entistä tehokkaammin käyttöön!

 

Blogiteksti on lyhennelmä Rakentajain kalenterissa 2017 julkaistusta artikkelista.

Kommentit

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *