Miksi sisäilma-asioissa aina liioitellaan?

Olen yli 20 vuoden ajan toiminut sisäilman laatuun liittyvien asioiden parissa ja mielestäni varsin hyvin pärjännyt hyvinkin haastavissa paikoissa ilman varmuuden vuoksi kaiken mahdollisen korjaamista. Moneen paikkaan on pyydetty aiheesta opettamaankin.

Riskirakenteet voivat hyvinkin toimia, eli ei niitä todellakaan tarvitse aina purkaa. Turha varmuuden vuoksi purkaminenhan on täydellistä luonnonvarojen tuhlaamista ja siten vastoin kaikkia koskettavaa maapallon säästämistäkin. Uskallan edelleen suositella betonialustaan liimattavia mattoja ihan silläkin perusteella, että erään valmistajan tiettyä mattoa asennetaan vuosittain yli 1 000 000 m2 betonilattialle ja vain Suomessa joskus epäillään, että siinä olisi jotain vikaa. Alustaan liimattava matto on moneen paikkaan toimivin ja kustannustehokkain vaihtoehto ja kyllä toimii, kunhan alustan riittävästä kuivuudesta huolehditaan ja käytetään hyväksi todettuja tuotteita oikein.

Hyvin tehty rakenteiden tiivistäminen voi olla paljon varmempi korjaustapa kuin rakenteiden silmitön purkaminen ja uusiminen

Niinpä todella usein suorastaan kiukuttaa, kun kansalaisia pelotellaan jatkuvasti mitä övereimmillä otsikoilla ja jutuilla, joista alla joitakin esimerkkejä:

  • Talosta tulee hometalo, jos siinä on jossakin kulmassa jokin pieni vika.
  • Kyselyyn vastanneista 50 % vastaajista ilmoitti joskus havainneensa jotain vikaa sisäilman laadussa, joten johtopäätöksenä 50 %:a kaikista taloista on suurin piirtein purkukuntoisia.
  • Tietynlainen korjaustoimenpide on jossain epäonnistunut, joten sitä ei pidä käyttää missään.
  • Yksi henkilö ei usko korjausten onnistumiseen, joten korjaamiseen ei uskalleta lähteä lainkaan.
  • Erittäin perusteellisissa tutkimuksissa ei löydetty sisäilmaongelmien aiheuttajia ja rakennuksen todetaan olevan hyväkuntoinen. Silti ongelmia epäillään ja uskotaan mieluummin täysin tuulesta temmattuihin äärimmäisen epätodennäköisiin teoreettisiin ongelmanaiheuttajiin.

Esimerkkilistaa jatkuvasti tiedotusvälineissä pyörivistä pitkälti virheellistä tietoa sisältävistä jutuista voisi jatkaa loputtomiin. Hometalojahan ei oikeasti ole olemassakaan, vaan kyllä ne ovat huonokuntoisinakin puuta, betonia, tiiltä ja muuta rakennusmateriaalia. Vastaajien määrä on kyselyissä usein suppea ja todellisuudessa rakennusten viat saattavat olla hyvinkin pieniä ja edustaa siten vain häviävän pientä osaa kyselyä koskettavia tiloja. Hyvin tehty rakenteiden tiivistäminen voi olla paljon varmempi korjaustapa kuin rakenteiden silmitön purkaminen ja uusiminen – ja myös edullisempaa.

Homeesta on tehty suoranainen näkymätön uhka

Epäilijöiden ajatukset perustuvat usein edellä kuvatun kaltaisiin harhaluuloihin, kuten vaikkapa siihen, että seinän yksittäisen mikrobilöydöksen luullaan sairastuttavan, vaikka sillä ei välttämättä todellisuudessa ole juuri mitään merkitystä sisäilman laadulle kyseisessä kohteessa. Yksittäiset sädesienipesäkkeet eivät tarkoita rakenteen olevan vaurioitunut. Ilmavirtausten mukana rakenteisiin kulkeutuu aina yksittäisiä itiöitä ilman, että niistä olisi mitään haittaa. Jotkut toimijat ovat ottaneet suorastaan elämäntehtäväkseen pelotella kansalaisia mitä ihmeellisemmillä mahdollisilla ongelmilla ja lisäksi kehittelevät epämääräisiä mittaustapoja merkityksettömille ilmiöille. Homeesta on tehty suoranainen näkymätön uhka.

Pelottelu ja liioitteleva viestintä ei ole kenenkään etu

Talot eivät yhtä äkkiä muutu vaarallisiksi, vaan aina olisi varaa rauhoitella ja siten saada aikaa järkeville toimenpiteille. Sisäilmaongelma ei aiheudu hetkessä eikä sen poistaminenkaan tapahdu parissa päivässä. Pelottelu ja liioitteleva viestintä ei ole kenenkään etu. Väitän, että tiedotusvälineiden maalailema negatiivinen kuva rakentamisen laadusta, rakenteiden kunnosta ja kaikkia koskettavista sisäilmaongelmista on suurin yhteinen nimittäjä huonoon yleiseen sisäilmatilanteeseen. Todellisuudessa rakennusmateriaalit, rakentamisen laatu ja laadunvarmistusmenetelmät ovat kehittyneet valtavasti viimeisen 50 vuoden aikana.

Sisäilmasta kärsivien kohdalla on halventavaa puhua korvienvälivaikutuksesta

Nythän on monilla tahoilla kiistatta todistettu, miten herkästi monet saavat jopa fyysisiä oireita, jos jostakin negatiivista tietoa saavat. Ja tuota tietoahan media revittelee uutisotsikoissa päivittäin. Omituisin uusi julkisuuteen noussut argumentti on se, että on sisäilmasta kärsiviä halventavaa puhua ns. korvienvälivaikutuksesta. Jos rauhoittelulla saadaan yksikin ihminen selviytymään käyttämissään tiloissa, ollaan hyvällä asialla. Sisäilma-asiat ovat erittäin monisäikeisiä, joten yleistäminen on aina täysin väärä lähestymistapa – mikä ongelma vaivaa yhtä lailla korjaustapakeskusteluakin: jokainen rakennus on erilainen, korjaamiseen käytössä olevat resurssit vaihtelevat suuresti, korjauksiin käytettävä aika ja korjausten tavoitekäyttöikä – kuten tavoiteltava laatukin ovat aina tapauskohtaisia.

Edellä esittämääni käsiteltiin erinomaisesti Helsingin Sanomien etusivulla 9.11. tiedetoimituksen esimiehen kirjoittamana otsikolla ”Homepuhe sairastuttaa”. Myös Ympäristöterveyspäivilläkin marraskuussa korvienväliasiaa teroitettiin useammassakin esityksessä upean analyyttisesti.

Nämä mainitut sisäilmaan liittyvät tosiasiat tulisi saada yleiseen tietoisuuteen ja kansalaisten mieliin, Näin saataisiin varmasti merkittävä osa korjausvelasta kuitattua ikään kuin ilmaiseksi. Valtioneuvoston kanslian Terveet tilat 2028 -ohjelmalla on ilahduttavasti paljon samoja ajatuksia. Nyt rauha maahan, niin viimeistään 10 vuoden päästä sisäilma-asiat ovat varmasti hyvin hallussa ja painopiste on siirretty ennakointiin, jolloin rakennukset eivät pääse repsahtamaan ja vaurioitumaan. Järkevämpi julkinen keskustelu toisi helpotusta jo paljon nopeamminkin.

Eikä kenenkään tarvitse olla huolissaan töiden loppumisesta. Järkevälle ennakoivalle korjaustoiminnalle riittää aina kysyntää. keskitytään alusta loppuun huolellisesti ja rakenteiden toiminta ymmärtäen tarkoituksenmukaisiin toimenpiteisiin, eikä varmuuden vuoksi mennä selkeästi yleistymässä olevaan ylikorjaamiseen. Ylikorjaamisen tiellä rahat eivät yksinkertaisesti riitä, korjausvelka ei pienene, eikä saada sisäilma-asioihinkaan parannusta.

Kommentit

  1. Pentti Leskinen sanoo

    On hieno kovan luokan asiantuntijan kirjoitus.
    Olen täysin samaa mieltä asiasta.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *