Onko teillä kesätöitä ensimmäisen vuoden opiskelijalle? Kokemuksia kesätyömessuista

Olen päässyt kuluvan vuoden aikana tapaamaan lukuisia opiskelijoita monilla eri paikkakunnilla esitellessäni Vahasta kesätyönantajana ja työyhteisönä. Jokainen tapahtuma on ollut antoisa ja uniikki, mutta jotkin teemat ovat toistuneet ympäri Suomen. Tällä kesätyöhakukaudella korkeakouluopiskelijat ovat esittäneet kerrasta toiseen seuraavan kysymyksen: ”Onko teillä tarjota kesätöitä ensimmäisen vuoden opiskelijalle?”  Vastaus kysymykseen voi olla kyllä tai ei, mutta palataan siihen myöhemmin. Kysymys on äärimmäisen tärkeä suunnittelualalla, jolla vaaditaan laajaa ammattitaitoa ja monipuolista osaamista. Olisi valehtelua sanoa, ettei opintojen tilanteella ja vuosikurssilla ole väliä, mutta ne eivät ole kaikki kaikessa. Ensimmäisen vuoden opiskelija ei pysty kilpailemaan neljännen vuoden opiskelijan kanssa, kun keskitytään pelkkään opintojen vaiheeseen.

Mutta.

Onko hakija jotain muuta kuin ainoastaan ensimmäisen vuoden opiskelija? Työnhakijalla voi olla runsaasti kokemusta asiakaspalvelusta, rakennusalan suorittavista töistä tai jostain aivan muusta. Yllättävät yhdistelmät eri alojen osaamista, persoonallisuutta ja harrastuksia voivat tuottaa loistavia tuloksia. Rekrytointiasiantuntija Claudio Fernández-Aráozan mukaan työnantajien tulisi keskittyä hakijoiden potentiaalin huomaamiseen pelkän työkokemuksen sijaan. Korkean potentiaalin osatekijöitä ovat motivaatio, uteliaisuus, oivaltaminen, sitoutuminen ja määrätietoisuus. Potentiaalia on vaikeampi mitata kuin työkokemusta tai opintotaustaa. Tästä syystä potentiaalin todistaminen vaatii hakijalta aktiivisuutta.

Vielä kerran: Onko meillä tarjota kesätöitä ensimmäisen vuoden opiskelijalle? Saattaa olla, kunhan hakija uskaltaa kertoa itsestään muutakin. Me emme pysty lukemaan ajatuksia tai selvittämään jokaisen hakijan taustaa, joten vahvuuksista ja erityispiirteistä tulee itse kertoa. Palkkaamme porukkaamme ihmisiä, emme ainoastaan ensimmäisen, toisen tai kolmannen vuoden opiskelijoita.

Messuissa on eroja

Hittejä ja huteja on kumpiakin tullut koettua messukauden aikana. Messukauteen on mahtunut loistavia kontakteja ja onnistumisia, mutta toisaalta myös esimerkiksi tietoiskun pitäminen ainoastaan kahdelle henkilölle isossa salissa. Moni asia on ollut itsestä kiinni, mutta messujen järjestelyillä on ollut myös vaikutuksensa.

Näytteilleasettajat joutuvat tapahtuman vuoksi irrottamaan paljon resursseja messuja varten, joten ei ole aivan yhdentekevää, kuinka messut on järjestetty. Yksi yleisimmistä ongelmista on ständipaikkojen epäreilu jakaminen. Kaikki ständipaikat maksavat lähtökohtaisesti saman verran, mutta sijainti voi olla arpapeliä. Toisia onni suosii ja ständi sijaitsee keskeisellä paikalla ja toinen joutuu esittelemään toimintaansa pimeässä nurkassa. Olen päässyt kokemaan molempia. Voittajana on helppo hymyillä, mutta nurkkapaikassa ei naurata. Yksi idea olisi avata ständien sijaintipolitiikkaa myös näytteilleasettajille. Olisi reilumpaa, jos suoraan viestittäisiin, että ständipaikat jaetaan ilmoittautumisjärjestyksessä parhaasta huonoimpaan, tai että paikat hinnoiteltaisiin sijainnin mukaan.

Opiskelijoille tulisi myös suoda mahdollisuus osallistua messuille. Joissain tapahtumissa opiskelijoille oli varattu aikaa perumalla opetusta, mutta toisissa opiskelijat eivät välttämättä edes tienneet, että rekrytointitapahtuma on käynnissä. Mielestäni opiskelijoille pitäisi antaa mahdollisuus tutustua työnantajiin messuilla muutenkin kuin luentojen väliin jäävänä aikana. Pelkkä vartin tauko luentojen välillä ei riitä kymmeniin messuständeihin tutustumiseen.

 

Kirjoittaja on viestinnän ja markkinoinnin harjoittelija Vahanen-yhtiöissä. Lisäksi hän on innokas rumpali ja sosiaalitiedeintoilija.