Huolenaihe: putkistojen kuntotutkimuksia tarvitaan uusissakin kiinteistöissä

Viime aikoina mediassa on kirjoitettu paljon uudisrakennusten rakennusvirheistä ja nykyaikaisen rakentamisen laadusta on oltu huolissaan. Viemäreiden ja salaojien merkitys sekä ongelmat nousevat harvoin esille, koska ne on rakennettu maan alle tai esimerkiksi alustatiloihin, mihin asukas ei tavallisesti pääse näkemään. Piilossa olevat vauriot voivat kuitenkin aiheuttaa suuria korjauskuluja, mikäli niitä ei huomata ajoissa.

Perinteisesti putkistojen kuntotutkimuksia tehdään yli 30 vuoden ikäisiin kiinteistöihin, yleensä putkiremontin ajankohdan määrittämiseksi. Putkistojen kuntotutkimuksiin kuuluu yleisimmin lämmitys-, vesi- ja jätevesiviemäriputkistojen tarkastelut sekä tarvittaessa sadevesiviemäriverkoston ja salaojajärjestelmän toimivuuden ja kunnon tarkastelut.

Viimeisien vuosien aikana esiin on noussut tarve tehdä viemäreiden ja salaojien kuntotutkimuksia myös uudempiin kiinteistöihin vajaan 10 vuoden iässä tehtävien kuntoarvioiden ja muiden tarkastusten perusteella. Kyseessä on ollut yleensä ensimmäinen tarkastus rakentamisen jälkeen. Viemäreiden ja salaojien kuntotutkimuksissa on esimerkiksi löytynyt virheellisiä asennuksia, maanvaraisten viemäreiden painumista tai irronneita viemäriliitoksia alustatiloissa.

Urakoitsijan tai rakennuttajan luovutusdokumenteissa on usein esitetty järjestelmäkohtaiset tarkastus- ja huoltovälit. Koska kyseessä on ollut ensimmäinen tarkastus, voidaan helposti olettaa, että järjestelmiä ei tällöin ole tarkastettu tai huollettu huolto-ohjelman mukaisesti. Tällöin urakoitsijan/rakennuttajan vastuut mahdollisista virheistä saattavat raueta.

Uudisrakentamisessa normaali tapa on, että vuosi- tai takuutarkastuksissa rakennuksen virheet ja puutteet kartoitetaan silmämääräisesti ja asukkaiden ilmoitusten perusteella, mutta pintaa syvemmälle järjestelmiä harvoin tarkastetaan. Jo ensimmäisten vuosien aikana voidaan tarvittaessa aloittaa järjestelmien tarkastukset, kuten sisäpuoliset viemärikuvaukset ja tarvittavat huollot esimerkiksi huoltoyhtiön tai ulkopuolisen asiantuntijan toimesta, niin että huolto-ohjelman asettamat vaatimukset toteutuvat.

Huoltokirjan ylläpidolla on merkitystä

Asunto-osakeyhtiöllä tai kiinteistön omistajalla on hyvä olla kirjallinen todistus, käytännössä huoltokirja tai syvällisempi tutkimusraportti, josta selviää, että järjestelmiä on tarkastettu ja huollettu ohjeistusten mukaan. Tarkastusten laatu tulisi olla sellainen, että mahdolliset virheet ja korjaustarpeet selviävät tarkastuksessa ja ne kirjataan raporttiin tai huoltokirjaan.  Mikäli tarkastukset ja huollot tehdään huoltokirjan ohjeiden mukaisesti ja oikeaan aikaan, voidaan todeta, että virheet ja puutteet on havaittu ajoissa ja ne voidaan korjata vastuuajan puitteissa.

Mikäli ensimmäisessä tarkastuksessa ei löydy vakavia puutteita voidaan järjestelmien kuntoa seurata säännöllisesti huolto-ohjelman edellyttämin tarkastusvälein. Tavoitteena on, että viemäri- ja salaojajärjestelmät saadaan kestämään niiden suunnitellun käyttöiän loppuun asti, joka normaali olosuhteissa on 40-50 vuotta.

Haastankin kaikki isännöitsijät ja yhtiöiden hallitukset tarkastamaan viemäri- ja salaojajärjestelmien tarkastus- ja huolto-ohjeet sekä toimimaan niiden mukaisesti sekä ylläpitämään huoltokirjaa.

Terveisin

Ilari Anttila
FISE-pätevöitynyt LVV-putkistojen kuntotutkija

 

Kommentit

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *