Rakennusala, herätys! Putkiremonttien urakoitsijat ja suunnittelijat yhteistyöhön

Tiesitkö, että ihan tutkitusti suomalaisessa rakennusprojektissa, myös putkiremontissa, 60% on hukkaa. Väärän asian tekemistä, tehottomasti tekemistä, odottelua tai virheiden tekemistä. Tämä tehottomuus alkaa jo suunnitteluvaiheesta. Näin ei kuitenkaan tarvitse olla.

Ensimmäinen ratkaisu hukan vähentämiseksi on tehdä suunnittelua yhdessä urakoitsijan kanssa. Otetaan urakoitsija mukaan hankkeeseen aikaisemmin. Suunnittelija on alansa ammattilainen ja hallitsee kyllä erilaiset tekniset ratkaisut. Urakoitsija on kuitenkin se taho, joka tuntee parhaiten korjaustyön tekemisen ja erilaisten suunnitteluratkaisujen vaikutuksen kustannuksiin ja aikatauluun. Pidän itsestään selvänä, että jos urakoitsija osallistuisi suunnittelijoiden tukena jo korjausten suunnitteluun, syntyisi helpommin, nopeammin ja edullisemmin toteutettavat ja ennen kaikkea laadukkaammat suunnitelmat. Suunnittelu tehtäisiin esimerkiksi niin, että putkisuunnittelija ja putkiurakoitsija kiertäisivät jo suunnitteluvaiheessa yhdessä taloyhtiön kellareita ja huoneistoja ja etsisivät sen järkevimmän putkireitin. Ja otettaisiin mukaan vielä sähkösuunnittelija ja sähköurakoitsijakin, etteivät putket ja piuhat menisi solmuun keskenään. Vasta tämän jälkeen suunnittelijat piirtäisivät putket ja piuhat kuviin. Menisi kerralla kohdilleen.

Pidän itsestään selvänä, että jos urakoitsija osallistuisi suunnittelijoiden tukena jo korjausten suunnitteluun, syntyisi helpommin, nopeammin ja edullisemmin toteutettavat ja ennen kaikkea laadukkaammat suunnitelmat.

Meillä päättyi juuri työmaa, jossa toteutus tehtiin tavoitehintaisena projektinjohtourakkana. Eli palkkiomalli oli rakennettu siten, että oli kaikkien osapuolien etu löytää mahdollisimman järkevät ja edulliset ratkaisut. Keskustelimme jälkeenpäin urakoitsijan kanssa siitä, miten putki-, sähkö-, rakenne- ja arkkitehtisuunnitelmat lopulta toteutuivat työmaalla. Suunnitelmissa ei alun perin ollut teknisesti mitään vikaa. Siitä huolimatta yhdessä suunnittelijoiden, valvojien ja urakoitsijan kanssa päädyttiin korjaustyön aikana muokkaamaan suurinta osaa suunnitelmista vähän paremmiksi. Putkireittejä siirreltiin, ovikaavion ovien mittoja muutettiin, kylpyhuoneiden kalustejärjestyksiä muutettiin jne. Ensin siis suunniteltiin kerran ja sitten korjaustyön aikana vielä toisen kerran. Lopputulos oli erinomainen ja osapuolet tyytyväisiä. Olisiko samaan lopputulokseen voinut päästä nopeammin ja helpommin, jos suunnittelijoiden ja urakoitsijoiden yhteistyö olisi ollut tiivistä jo suunnitteluvaiheessa? Kyllä. Olen varma siitä.

Useimmiten eniten kysymyksiä tulee siitä, miten urakoitsija voidaan valita jo ennen kuin on olemassa suunnitelmia, joiden perusteella kilpailutetaan? Onneksi tätä on harjoiteltu jo niin monessa urakassa, että siihen on olemassa ihan hyväksi havaittuja keinoja. Kiinteän urakkahinnan sijaan sovitaankin tavoitehinnasta ja muista tavoitteista. Lopulta urakan palkkiot muodostuvat sen perusteella, miten tavoitteet toteutuvat.

Vaikuttaa siltä, että näillä keinoilla putkiremonteissa on laadun paranemisen lisäksi hyvät mahdollisuudet säästää ihan selvää rahaa. Ja aikaa ja vaivaa. Tällä hetkellä olen ollut rakennuttamassa ja suunnittelemassa kuutta tavoitehintaisena projektinjohtourakkana toteutettua putkiremonttia, joista kolme on valmistunut. Kahdessa on alitettu tavoitehinta sadoilla tuhansilla euroilla, ja alitus on jaettu urakoitsijan ja taloyhtiön kesken. Kaikki osapuolet olivat tyytyväisiä. Rahaakin merkittävämpää on kuitenkin hankkeiden läpivienti paljon paremmassa yhteishengessä. Kivuttomammin.

Tavoitehintaisten projektinjohtourakoiden jälkeen seuraava hyvin tervetullut kehityssuunta myös taloyhtiöiden putkiremonttimaailmassa on projektiallianssi, jossa osapuolten välinen yhteistyö ja sen tuomat hyödyt viedään aivan uudelle tasolle. Niitäkin on jo tekeillä.

 

Atte Stambej toimii tiimi – ja projektipäällikkönä Vahasen Asumisen korjaushankepalveluissa ja tykkää uudistaa asioita järkevämmiksi.