Teknologia avuksi sähkön kulutuksen pienentämiseen

Mediassa on viime aikoina spekuloitu, miten kaikki tarvittava sähköenergia Suomessa tuotetaan, jos 20 vuoden kuluessa koko autokantamme on sähköistetty. Vaikka pohjolan energiamarkkinat pystyvät vastaamaan tuotannon lisääntymisen tuomaan haasteeseen, ollaan väläytelty mahdollista sähköpulaa huipputehon aikana. Syynä tähän on verkkokapasiteetin tuomat rajat.

Kysynnän jousto on sähköyhtiön tulonhankkimiskeino

Pörssihinnoitellulla sähköllä pyritään ohjaamaan kulutusta niihin vuorokauden aikoihin, joissa kulutus on alhaisempaa. Tällöin kuluttajaa palkitaan edullisella sähkön hinnalla, mutta jos tämä on syystä tai toisesta pakotettu käyttämään energiaa korkean hinnan aikana, voi suurella vaivalla saatu taloudellinen hyöty valua hukkaan jopa tunnin aikaikkunan sisällä.

Kysynnän jousto on verkkoyhtiöiden tarjoama ”tulonhankkimiskeino”, jossa sähkön suurkuluttaja voi huipputehon tarpeen aikana väistää suuremman tarvitsijan tieltä ja vapauttaa rajallista verkkokapasiteettia. Tällöin käyttäjän tulee itse varautua puskureilla ylimenokauteen, hyväksyä tiettyjä rajoitteita käytettävyydessä tai liukumia olosuhteissa (mm. sisälämpötila ja lämpimän veden riittävyys).

Teknologian hyödyntäminen sähkön säästämisessä

Edellä mainittuja toimintoja voidaan kattavasti automatisoida, jolloin käyttäjältä jää tekemisen vaiva pois ja tietokone väsymättömästi laskee algoritmeja, miten tehdyn investoinnin taloudellinen hyöty saataisiin optimoitua. Tähän voidaan sisältää myös esimerkiksi ulkoilman olosuhteiden ennustamisdataa sekä rakennustyypin ja vuorokauden ajan mukaisia käyttöprofiileja, jolloin aikajanaan saadaan uutta perspektiiviä, kun laskentakaavoihin tulee mukaan sumeaa logiikkaa.

Tämä voi kuulostaa trendikkäältä sivistyssanojen viljelyltä, mutta kehityksen vauhti on hyvä aika ajoin tarkistaa ja miettiä, mitä kaikkea (vähää) oli tästä hetkestä viisi vuotta takaperin. Kaikki tämä teknologian hyödyntäminen tähtää kustannusten alentamiseen ja sitä kautta suoraan toiminnan ekologisuuteen. Tavoitteena on saada kaikesta tuotantoon laitetusta polttoaineesta mahdollisimman suuri hyöty loppukäyttäjälle, jolloin sähkön ja lämmön yhteistuotanto antaa kestävän kehityksen kannalta parhaan toimintatavan.

Rajallinen sähköverkon kapasiteetti ei anna yhteiskunnalle täyttä vapautta lämmöntuottotavan valitsemisessa. Kaikkea tuotantoa ja kulutusta tulee tarkastella kokonaisuutena, jotta saavutetaan ja ylläpidetään tasapainotilanne. Mielestäni ei pitäisi olla sijaintiriippuvaista, kuinka paljon energia kullekin kustantaa. Haetaanhan sotessakin yhdenvertaista valinnanvapautta ja kustannusperustetta kaikille yhteiskunnan jäsenille.

Kirjoittaja on toiminut RTC Vahanen Turku Oy:ssä LVI- ja automaatioasiantuntijana, jonka työtehtäviin kuuluivat mm. taloyhtiöiden energia-asiat.