Tämän päivän insinööristä tulevaisuuden diginööriksi?

Minulla oli kunnia osallistua yhden maailman vanhimman rakennusalan brändin, Saint-Gobainin, 350-vuotisjuhliin 1.10. yhdessä noin 600 alamme asiantuntijan kanssa. Ilta oli täynnä monenlaista ohjelmaa, mutta itseäni – henkilöä joka ei aiemmin pahemmin ole perustanut somesta, facebookeista, blogeista, verkkokaupoista yms. digiajan hömpätyksistä – puhutteli kuitenkin eniten tilaisuuden aloittaneet kaksi loistavaa puhujaa.

Juontaja ja yrittäjä Henkka Hyppönen latasi tajuntaamme esimerkkejä Etlan julkaisemalta listaukselta ammateista jotka kone voi korvata seuraavan 10-20 vuoden aikana. Listan kärjessä 99% korvattavuudella oli puhelinmyyjä. Kauhistuttaa josko kohta minullekin soittelee koneäly joka ei luovuta ennen kuin sorrun tilaukseen vain päästäkseni eroon sinnikkäästä soittajasta. Heräsi myös huoli oman ammattikuntani, insinööri-/arkkitehtiasiantuntijan, korvattavuudesta. Kävisikö tuo kenties jo urani aikana, jota perinteisen laskentatavan mukaan olisi jäljellä vielä noin 20 vuotta?

Toisena puhujana esiintyi henkilö, joka esittelee itsensä netissä termein ”yritysmuotoilija, strategi ja sparraaja” joka parantaa maailmaa ”pikseli kerrallaan”. Tämän blogitehtailijan nimi oli Ville Tolvanen. Ville sai minut uskomaan, että olenkin jo itse asiassa melko pitkälle edistynyt digitaalisten palveluiden käyttäjä. Nostin kättä mm. kysyttäessä LinkedInistä, älykännykän käytöstä aamiaispöydässä, nettipalveluista ja verkko-ostoista. Tunnustin lisäksi olevani asiakas monelle yritykselle joista ennen digiaikaa ja älykännyköitä en ollut edes tietoinen. Opin myös, että on olemassa pitkälle vietyjä palveluita kuten deittipalvelu Tinder, joista kuulemma saa nappia painamalla ihan itselleni räätälöityä tarjontaa digiaivojen toimesta minulle jo valmiiksi profiloimana – kuinka helppoa nykynuorilla onkaan! 😉

Sain esityksistä vakuuttavan kattauksen näkökantoja, joilla yritysmaailman pitää asemoida itsensä uuteen digiaikakauteen. Heti seuraavana päivänä ryntäsin nettiin ja kaivoin esiin Henkan ja Villen blogeja. Tunnustan täten etsineeni blogeja ensimmäistä kertaa elämässäni. Vakuutuin, että toden totta nyt on meidänkin uran keskivaihetta käyvien insinöörien herättävä, mikäli aiomme pysyä uuden sukupolven asiakkuuksien tietoisuudessa ja välttää korvaamisemme ennen aikojamme.

 

”Vakuutuin, että toden totta nyt on meidänkin uran keskivaihetta käyvien insinöörien herättävä, mikäli aiomme pysyä uuden sukupolven asiakkuuksien tietoisuudessa ja välttää korvaamisemme ennen aikojamme.”

 

Mitenkäs tuon ajatusten tuuletuksen nyt sitten tekisimme? Okei, olemme aloittaneet Vahasella blogikirjoitusten sarjan, itsekin parhaillaan ensimmäistä sellaista naputtelen. Onhan meillä myös modernit nettisivut, intranetit ja pilvipalvelimet. Ei kai niissä mitään mullistavaa uutta ole? Miten siis muuttaisimme tulevaisuutta meneillään olevassa strategiatyössämme?

Siitä se ajatus sitten kehkeytyi: Ryhdytään digitaalisiksi insinööreiksi, eli diginööreiksi!

Otetaan tässä ajatusleikissä strategiatyön malliksi tietokonepeleistä tutut NHL ja FIFA ym. urheilupelit. Niissähän jo alakouluikäiset naskalit ovat vuosia sitten oppineet valitsemaan itselleen sopivaksi katsomia henkilöitä ja kokoamaan joukkueita pelaajaprofiilitietoja ja muita lähtötietoja vertaamalla. Nuo tulevat asiakkaamme keräävät virtuaalirahaa, manageeraavat ja oppivat selviytymään voittajana.

Voisimmeko me Vahasen tekniset asiantuntijat olla edelläkävijöitä ja viedä profiilimme nettiin vastaavalla tavalla? Kotisivuille koko porukan hymynaamat esiin (markkinoinnin nimissä lievä photoshoppauskin olisi sallittua) ja profiileihin niiden alle avaamme henkilökohtaiset ydinosaamiset ja aikaisemmat näytöt, joilla myymme asiantuntemustamme, kerromme päivän kunnosta, poissaoloistamme, teemme blogeja onnistumisistamme jne. Netissä näkyy online-statuksemme, missä hankkeissa parhaillaan työskentelemme, milloin vapaudumme ja vaikkapa toiveita siitä minkälaisesta hankkeesta motivoituisimme seuraavaksi. Päivän online-tiedon lisäksi kaikki aikaisempien kohteidemme tapahtumat ovat tallessa tietovarastossa koneälyn todennäköisyyslaskelmia ja asiakkaidemme valintoja varten. Asiakas saa valita mieleisen tiimin hankkeeseensa. Suosituimmista asiantuntijoista käydään nettihuutokauppaa.

 

”Netissä näkyy online-statuksemme, missä hankkeissa parhaillaan työskentelemme, milloin vapaudumme ja vaikkapa toiveita siitä minkälaisesta hankkeesta motivoituisimme seuraavaksi. Päivän online-tiedon lisäksi kaikki aikaisempien kohteidemme tapahtumat ovat tallessa tietovarastossa koneälyn todennäköisyyslaskelmia ja asiakkaidemme valintoja varten. Asiakas saa valita mieleisen tiimin hankkeeseensa. Suosituimmista asiantuntijoista käydään nettihuutokauppaa.”

 

Tarjouspyyntönä asiakas saa itse klikkailla yleisesti hyväksytyistä tehtäväluetteloista tarvitsemansa tehtävät sekä asettaa itselleen sopivat valintakriteerit. Tehtäväluettelon klikkausten pohjalta koneäly käyttää tietovarastoaan ja laskee valitun tiimin tehokkuuden kyseisille tehtäville, jonka mukaisesti työmenekki ja hinta ilmaantuvat asiakkaan näyttöruudulle. Perusteita voi käydä säätämässä kunnes kokonaisuus on asiakkaalle mieleinen. Toiveiden mukaisen tehtävän ja tiimin löydyttyä, asiakas painaa ”enter” jolloin esitäytetty KSE -sopimuspohja sekä lukitut tehtäväluetteloliitteet aukeavat ruutuun hyväksyttäviksi. Aloituskokous, kuten muutkin tapaamiset hoidetaan luonnollisesti etätyönä digitaalisia välineitä hyödyntäen. Valvonta hoidetaan etäpisteestä satelliittien avustuksella.

Hankkeen kuluessa tuntisyötöt ja niiden hyväksyntä voidaan ulkoistaa asiakkaalle, jopa laskun tulostus käy kätevästi nappia painamalla. Laskutus menee aina oikein koska tunnit ovat valmiiksi hyväksyttynä. Projektinhallinta ja projektipankit on linkitetty suoraan asiakkaan näkymään. 3D työkaluilla laadittavat suunnitelmat näkyvät online pilvessä, jota asiakas voi kommentoida milloin haluaa. Tarvittaessa työtä tehdään 24/7 hyödyntäen globaaleja verkostoja. Asiakkaan ”enterillä” valmis suunnitelma siirtyy pilvestä työmaalle jossa digitaalinen rakennusmies hyväksyy kuvat tuotantoon. 3D tulostimesta puristuu ulos lopputuote. Mahdollisuudet ovat rajattomat, mutta jättäkäämme kehitystyö digiajan malliin asiakkaiden palautteiden varaan.

Palataanpa lopuksi vielä tuohon inhimillisen humaanin ammattikuntamme korvattavuuteen seuraavilla vuosikymmenillä. Kuten edellisessä kappaleessa kuvaamassani tilanteessa jo oli käynyt, seuraavan sukupolven rakennustyöntekijän korvaa kone 58,5% todennäköisyydellä. Isännöitsijät olivat jo korvattu aikaisemmin (67,9%). Rakentamisen asiantuntijat korvataan 56,5 % todennäköisyydellä ja tekniset piirtäjät kohta perään (51,3%). Myynti-insinöörit selviävät 16,3% todennäköisyydellä hieman pidempään. Luovan alan edustajina tekniikan erityisasiantuntijat, joihin toki itsemme insinööreinä luemme, korvataan 3,4% todennäköisyydellä, jolloin viimeiset meistä voivat todeta humaanien lakimiesten (3,5%) jo kadonneen. Hieman vielä paremmin pärjäsivät rakkaat arkkitehtimme, jotka koneet voivat korvata 1,8% todennäköisyydellä. Huomiona, Etlan listan mukaan varmin työtehtävä meille kaikille vielä 20 vuoden jälkeenkin olisi terapeutin ammatti.

Näillä prosenteilla älkäämme siis olko erityisen huolissamme siitä, että koneet meidät korvaisi, mutta huolehtikaamme siitä, että osaamisemme säilyy ja asiakkaat löytävät meidät – tarvittaessa vaikka diginööreinä.

 

Petri Lento on Vahanen-yhtiöiden suunnittelupalveluiden liiketoimintajohtaja, joka ensin meinasi vetää kahvit väärään kurkkuun pelkästään viestintäosaston ehdottaessa blogikirjoittamista, mutta nykyään uiskentelee digivirrassa jo varmemmin ottein ja tutkii kiinnostuneena rakennusalankin maailmaa sen pinnan alla.