Korjausrakentamisen aallon hyökyessä puhutaan paljon kokonaisten asuinalueiden, lähiöiden, uudistamisesta. Tässä on lähtökohtaisesti jotain pahasti pielessä. Uudistaminen on menneen talven lumia. Kuten pääkaupunkiseudulla ei tänä talvena ole pahemmin nähty lunta, ei koko Suomessa ole enää tarjolla merkittävää julkista tukea, jonka turvin voitaisiin uudistaa lähiöitä. Elämme haastavaa aikaa, jolloin perinteinen hyvinvointiyhteiskunta natisee liitoksistaan eikä lähiössä asuva kansalainen tai kiinteistönomistaja voi enää luottaa, että konkreettisia vastauksia rakennusten korjaamiseen tai aluekehitykseen tulisi joltain ylemmältä taholta.
Uudistamisen sijaan lähiöissä on kyse uudistumisesta. Yhdellä ainoalla kirjaimella on valtava merkitys: kun sanan a-kirjain vaihtuu u-kirjaimeksi, muuttuu asenne, tavoitteet ja keinot.
Se on oikeastaan hyvä. Elämme kiehtovaa aikaa, jolloin uudet keinot korvaavat vanhat. Uudistamisen sijaan lähiöissä on kyse uudistumisesta. Yhdellä ainoalla kirjaimella on valtava merkitys: kun sanan a-kirjain vaihtuu u-kirjaimeksi, muuttuu asenne, tavoitteet ja keinot. Uudistuminen ei ole vain puhetta vaan tapahtuu käytännössä monella tasolla ja sen ensimmäiset tulokset näkyvät heti arjessa. Uudistumisessa tehdään sitä, mitä paikalliset kokevat olennaiseksi. Kerrostalojen kohtuuhintaisen korjausrakentamisen lisäksi paikalliset ovat huolissaan naapurisovusta ja kiinnostuneita ostarin pizzan laadusta. Uudistuminen on omaehtoista, asuinalueella elävien ihmisten ja kiinteistöjä omistavien tahojen mielenkiinnon kohteista kumpuavaa.
Voisiko lähiön uudistumisen paras keino olla joukkoistaminen eli nykyaikaiset talkoot, jossa jokainen tekee oman osansa yhteisen hyvän eteen? Turussa sijaitseva Härkämäen lähiö on ottanut keinon rohkeasti kokeiluun. Tulevan vuoden aikana lähiössä tehdään joukkovoimalla suunnitelmat alueen kiinteistöjen kehittämiseksi aina vuoteen 2046 asti. Tämä on joukkoistamista monellakin tapaa.
Kollektiivinen äly. Härkämäessä talkoisiin ryhtyi 11 asunto-osakeyhtiötä omistaja-asukkaineen, vuokralaisineen ja sijoittajineen 832 asunnosta sekä ostarin seitsemän osakasta työntekijöineen. Alueisännöitsijän lisäksi Vahaselta hankkeessa työskentelee tällä hetkellä seitsemän eri alojen asiantuntijaa. Lopullinen osallistujamäärä jää nähtäväksi, sillä talkoisiin haluaisi liittyä myös muita alueella vaikuttavia toimijoita. Kaikki nämä yksilöt antavat kokemuksensa, tietonsa ja luovuutensa yhteiseen käyttöön löytääkseen mahdollisimman houkuttelevan tavoitteen, mitä kohden lähiötä viedään yhdessä ja kunkin kiinteistön toimesta tulevien vuosikymmenien aikana.
Rahasta ei yleensä sovi puhua kiinteistö- ja rakennusalalla, mutta avoimuus on joukkoistamisen henki. On tärkeää antaa jokaiselle mahdollisuus päättää onko kustannus osallistumisen arvoinen.
Joukkorahoitus. Hanke ei nauti julkista tukea vaan jokainen mukaan lähtevä taloyhtiö rahoittaa uudistumista omalta osaltaan tilattuaan Taloyhtiön ABC –palvelun. Palveluhinnastosta jokainen voi laskea, että kokonaisuus ostari mukaan lukien maksaa reilut 120 000 euroa. Niukentuvien resurssien maailmassa kaupunki, ARA tai jokin muu julkinen taho ei varmasti pysty tarjoamaan tuollaista summaa yksittäisen, saati jokaisen suomalaisen lähiön kehittämiseen. Jakamalla taas kustannus joukoille, summa on sata- tai kaksisataa euroa per asunto. Rahasta ei yleensä sovi puhua kiinteistö- ja rakennusalalla, mutta avoimuus on joukkoistamisen henki. On tärkeää antaa jokaiselle mahdollisuus päättää onko kustannus osallistumisen arvoinen.
Palkkio, kiitos. Yksi olennainen asia joukkoistamisessa onkin se, että yksilö kokee saavansa panostukselleen vastineen. Taloyhtiön ABC:n osalta palkkioksi voi odottaa sitä, että kukin osallistuja saa konkreettisen kanavan vaikuttaa elinympäristöönsä, omaisuuteensa ja lähiön uudistumiseen. Vaikuttamiskanava laajenee asuinalueelle, kun taloyhtiöt tekevät yhteisiä suunnitelmia kolmessa Härkämäen naapurustossa. Näin yksittäinen osakkeenomistaja vaikuttaa ryhtymättä hallituksen jäseneksi tai aktiiviksi, sillä palvelun kuluessa asukkaiden, hallituksen ja isännöitsijän kesken sovitaan mihin kiinteistöissä tullaan satsaamaan. Alueisännöitsijä taas kykenee paremmin vaikuttamaan ennakoivaan kiinteistönpitoon tuntiessaan taloyhtiönsä perin pohjin niin asukkaiden ja osakkeenomistajien kuin tekniikan ja talouden kannalta. Kaiken kukkuraksi ostarin palveluntuottajilla on käsissään asiakaslähtöiset vaihtoehdot tehdä päätöksiä ostarin ja (liike)toimintansa kehittämiseksi.
Kilpailussa vain paras saa palkinnon, mutta kaikki voittavat, kun lähiö uudistuu joukkoistamalla. Parhaimmillaan joukkoistaminen on keino, jonka avulla lähiöstä tulee asukkaidensa näköinen, laadukas elinympäristö, missä paikallisten kotiseuturakkaus kukoistaa. Nähtäväksi jää mitä kaikkea kukin tästä hyötyy, mutta nyt jo voi kuvitella, että joukkovoimalla saa paljon aikaan.
Katja Soini on taiteen tohtori ja Vahanen-yhtiöiden muotoilujohtaja, joka innostuu lähiöistä ja uskoo joukkovoimaan.
Kommentit