Vesistöhankkeet

Vesistöhankkeita yksittäisten pintavesien kunnostamisesta laajoihin suojelusuunnitelmiin ja valtakunnallisesti merkittäviin selvityshankkeisiin

Merkittävin kunnostustarvetta aiheuttavia ongelma Suomen järvissä on rehevöityminen. Vesistöjen tilan parantamisessa ensisijainen toimenpide on aina liiallisen ravinnekuormituksen vähentäminen, mikä edellyttää valuma-alueen kokonaisvaltaista suunnittelua ja hallintaa. Sen lisäksi järvessä voidaan tehdä hallitusti toimenpiteitä kuten hoitokalastus ja hapetus sekä vesikasvien poisto, rantojen ruoppaus ja vedenpinnan nosto. Joissa ongelmana ovat myös erilaiset vaelluskalojen kulkuesteet sekä niiden lisääntymisalueiden heikentyminen. Jokien ekologista tilaa voidaan parantaa mm. kalateitä rakentamalla tai koskikunnostuksilla.

EU:n vesipolitiikan puitedirektiivi ja meristrategiadirektiivi edellyttävät vesien tilan olevan hyvä vuoteen 2020 tai viimeistään 2027. Alueellisissa vesienhoitosuunnitelmissa ja toimenpideohjelmissa esitetään toimenpiteet tavoitteiden saavuttamiseksi. Itämeren osalta Suomi on sitoutunut noudattamaan myös kansainvälisiä sopimuksia. Sopimusten ja tavoitteiden toteuttaminen edellyttää usein konkretisointia ja pilkkomista pienempiin osa-alueisiin, mutta myös hajallaan olevan tiedon kokoamista päätöksentekoa palveleviksi kokonaisuuksiksi.

Asiantuntemuksemme kattaa sekä pienten vesistöjen laadun arviointiin ja kunnostamiseen tähtäävät selvitykset ja suunnitelmat, että laajat vesistöihin ja merialueisiin liittyvät selvityshankkeet ja vaikutusarvioinnit. Näytteenotot, lupahakemukset ja rahoitusmahdollisuuksien kartoittamiset ovat usein osana hankkeiden toteutusta.

Vesistön kemikaalikunnostus – milloin ja miten?

Kemikaalikunnostus on järeimpiä keinoja parantaa rehevöityneen järven veden laatua. Ensisijainen keino järven tilan parantamiseen on ulkoisen kuormituksen vähentäminen. Muita järvessä tehtäviä toimenpiteitä ovat hoitokalastus, hapetus, vesikasvien poisto, rantojen ruoppaus ja vedenpinnan nosto. Jos rehevöityminen jatkuu muista toimista huolimatta, järven sisäistä kuormitusta voidaan vähentää saostamalla fosforia kemiallisilla yhdisteillä.

Saostuskemikaaleina käytetään rauta- ja alumiiniyhdisteitä, jotka toimivat myös jätevedenpuhdistamoissa fosforin saostajana. Yhdisteiden valinta ja käyttömäärien laskenta edellyttävät asiantuntemusta ja järven tilan tuntemista. Kemiallinen käsittely tulee suunnitella ja toteuttaa yhteistyössä ELY-keskuksen ja hankkeessa asiantuntijana toimivan konsultin kanssa. Hankkeeseen voi ryhtyä vesialueen omistaja, tyypillisesti osakaskunta.

Suunnitellusta järven tai lammen kemikaalikunnostuksesta on aina ilmoitettava ELY-keskukselle. Vähäistä suuremmat kemikaalikäsittelyt vaativat ympäristö- tai vesiluvan, jonka tarpeen ratkaisee ELY-keskus. Hankkeisiin on myös mahdollista saada avustusta esimerkiksi ELY-keskusten kautta.

Laajaa asiantuntemus vesistöjen kunnostuksesta

Asiantuntijoillamme on laaja kokemus kunnostushankkeiden suunnittelusta, lupaprosessista, rahoitushakemuksista ja toteutuksesta. Autamme mielellämme hankkeiden toteutuksessa. Ota rohkeasti yhteyttä!

0
Connecting
Odota...
Miten voimme auttaa?

Miten voimme olla avuksi? Jätä meille viesti, niin palaamme sinulle arkisin 24 tunnin kuluessa.

Huomioithan, että palvelemme yrityksiä, yhteisöjä ja taloyhtiöitä, emme kuluttaja-asiakkaita.

Rekrytointeihin liittyvät yhteydenotot pyydämme lähettämään osoitteeseen rekry@vahanen.com.

Nimi
* Sähköposti
Puhelin
* Viesti
Login now

Need more help? Save time by starting your support request online.

Your name
* Sähköposti
* Describe your issue
Kuinka voimme auttaa?
Feedback

Help us help you better! Feel free to leave us any additional feedback.

How do you rate our support?
X