Vesistöjen kunnostus

Vesistöjen kunnostamisella voidaan parantaa vesistön virkistyskäyttömahdollisuuksia, nostaa rantakiinteistöjen arvoa, parantaa vesistön kalataloudellista arvoa sekä suojella luontoa ja maisemaa.

 

Yleisimpiä kunnostustarvetta aiheuttavia ongelmia Suomen järvissä ovat rehevöityminen, mataloituminen ja umpeenkasvu. Rehevöityminen vaivaa noin viidesosaa maamme järvien pinta-alasta ja Suomessa onkin arvioitu olevan noin 1500 kunnostustarpeessa olevaa järveä. Suuri osa kunnostuksen tarpeessa olevista kohteista on pieniä ja niiden merkitys on luonteeltaan paikallinen. Järvien kunnostus edellyttää alueen asukkaiden, yritysten ja yhteisöjen aktiivista osallistumista ja yhteistyötä.

Huonokuntoisen järven tilaa voidaan parantaa kunnostus- ja hoitotoimenpiteiden avulla. Menetelmät valitaan järven ongelmien ja kunnostukselle asetettujen tavoitteiden perusteella. Jos valuma-alueelta tuleva kuormitus on liian suurta, sen vähentäminen on kunnostuksen kannalta keskeistä. Eniten käytettyjä järvessä tehtäviä toimenpiteitä ovat hoitokalastus ja hapetus sekä vesikasvien poisto, rantojen ruoppaus ja vedenpinnan nosto. Jos rehevöityminen jatkuu muista toimista huolimatta, voidaan harkita fosforin sitomista järven pohjaan kemikaalin avulla.

Kunnostus on usein vesilain ja ympäristönsuojelulain perusteella luvanvaraista toimintaa. Myös lajien ja elinympäristöjen turvaaminen tulee ottaa huomioon, jotta kunnostuksella ei aiheuteta haittaa järviluonnon monimuotoisuudelle.

 

Vesistön kunnostushankkeeseen on mahdollista saada avustusta esimerkiksi ELY-keskukselta.

Vesistön kemikaalikunnostus – milloin ja miten?

Kemikaalikunnostus on järeimpiä keinoja parantaa rehevöityneen järven veden laatua. Ensisijainen keino järven tilan parantamiseen on ulkoisen kuormituksen vähentäminen. Muita järvessä tehtäviä toimenpiteitä ovat hoitokalastus, hapetus, vesikasvien poisto, rantojen ruoppaus ja vedenpinnan nosto. Jos rehevöityminen jatkuu muista toimista huolimatta, järven sisäistä kuormitusta voidaan vähentää saostamalla fosforia kemiallisilla yhdisteillä.

Saostuskemikaaleina käytetään rauta- ja alumiiniyhdisteitä, jotka toimivat myös jätevedenpuhdistamoissa fosforin saostajana. Yhdisteiden valinta ja käyttömäärien laskenta edellyttävät asiantuntemusta ja järven tilan tuntemista. Kemiallinen käsittely tulee suunnitella ja toteuttaa yhteistyössä ELY-keskuksen ja hankkeessa asiantuntijana toimivan konsultin kanssa. Hankkeeseen voi ryhtyä vesialueen omistaja, tyypillisesti osakaskunta.

Suunnitellusta järven tai lammen kemikaalikunnostuksesta on aina ilmoitettava ELY-keskukselle. Vähäistä suuremmat kemikaalikäsittelyt vaativat ympäristö- tai vesiluvan, jonka tarpeen ratkaisee ELY-keskus. Hankkeisiin on myös mahdollista saada avustusta esimerkiksi ELY-keskusten kautta.

 

Meillä Vahasella on laaja kokemus kunnostushankkeiden suunnittelusta, lupaprosessista, rahoitushakemuksista ja toteutuksesta. Autamme mielellämme hankkeiden toteutuksessa.