Monikon koulurakennuksen julksivu.

LVIA-suunnittelu, Koulukeskus Monikko, Espoo

Tämä projekti on toteutettu Vahanen-yhtiöissä. Vahanen liittyi osaksi AFRYä vuoden 2022 alussa.

Koulukeskus Monikko yhdistää saumattomasti uutta ja vanhaa – sekä 1 300 lasta ja nuorta päiväkodista yläkouluun

Espoon Leppävaarassa sijaitseva koulukeskus Monikko koostuu uudisrakennuksesta sekä vuonna 1939 valmistuneesta ja sittemmin suojellusta Leppävaaran kansakoulusta, joka peruskorjattiin osaksi uutta rakennusta. AFRYn ostama Vahanen vastasi mittavan hankkeen LVIA-suunnittelusta.

Koulukeskus Monikko otettiin käyttöön elokuussa 2021, kun saman katon alla aloittivat toimintansa suomenkielinen yhtenäiskoulu, ruotsinkielinen alakoulu sekä suomen- ja ruotsinkieliset päiväkodit. Koulukeskushankkeen kokonaisuuslaajuus oli noin 15 000 brm², josta peruskorjatun kansakoulun osuus oli noin 3 000 brm². Monikon pääsuunnittelijana toimi Tomi Perko Arkkitehtitoimisto Perko Oy:stä, rakennuttajana Espoon kaupungin Tilapalvelut ja pääurakoitsijana SRV Oyj.

Espoon Tilapalvelut-liikelaitoksen hankepäällikkö Pertti Juntunen antaa hankkeelle kaikin puolin kiitettävän arvosanan.

– Se, että näinkin mittavassa hankkeessa onnistuimme pysymään annetuissa raameissa sekä budjetin että aikataulun suhteen, kertoo oikein valituista kumppaneista ja hyvästä yhteistyöstä hankkeen osapuolten kesken, Juntunen sanoo.

Hankkeen tavoitteena oli toteuttaa elinkaariedullinen ja energiatehokas rakennus. Tavoitteisiin pyrittiin arkkitehtonisin ratkaisuin, muuntojoustavuudella, hyvällä lämmöneristävyydellä ja tiiveydellä, ilmanvaihdon energiatehokkuudella sekä suunnittelemalla kiinteistö helposti huollettavaksi ja ylläpidettäväksi.

Sujuva yhteistyö varmistaa onnistumisen laajassa hankkeessa

Vahanen Talotekniikka Oy:ssä hankkeesta vastasi projektipäällikkö Ari Suikki, joka kuvaa Monikon LVIA-suunnittelua poikkeukselliseksi niin laajuuden kuin sen monimuotoisuuden vuoksi.

– 15 000 bruttoneliömetrin hanke kolmikerroksisena toteutuksena tarkoittaa, että toistettavuutta ei juuri ole, vaan talotekniikan suunnitelmat räätälöidään huone ja alue kerrallaan. Lisäksi rakennuksen tilat ovat keskenään hyvin erilaisia – esimerkiksi kotitalous- ja käsityöluokassa ilmanvaihdolle on erilaiset vaatimukset kuin luokkahuoneissa tai liikuntatiloissa. Hybridimuotoinen energiaratkaisu sekä vanhan osan rakenteelliset rajoitukset toivat nekin omat haasteensa suunnitteluun, Suikki sanoo.

– Onnistuimme kuitenkin tekemään toteutuskelpoiset suunnitelmat sovitussa aikataulussa ja pidimme ison kokonaisuuden suunnittelun kasassa. Onnistumisen taustalla on tietysti asiantunteva ja kokenut henkilöstömme, mutta myös hyvä ja keskusteleva yhteishenki projektiryhmässä varmisti kaikin puolin onnistuneen lopputuloksen. Välillä suunnitelmat elävät vielä toteutusvaiheessa, mutta tilaajan ja urakoitsijan kanssa yhdessä sparraillen löysimme Monikossakin aina kustannustehokkaan ja teknisesti parhaan ratkaisun. Myös loppukäyttäjät olivat mielessä kaiken aikaa, sillä pyrimme suunnittelussa huomioimaan myös järjestelmien ylläpidon ja huollettavuuden, hän jatkaa.

Hybridimuotoinen energiaratkaisu tuo haasteita LVIA-suunnitteluun

Koulukeskuksen energiaratkaisu toteutettiin hybridimuotoisena – kohteen pääasiallinen lämmitysmuoto on maalämpö, mutta talviaikaan kulutushuippuja tasataan kaukolämmön avulla. Lisäksi rakennuksen katolle asennettiin 750 neliömetriä aurinkopaneeleita.

–  Talotekniikan kannalta hybridiratkaisu on sanalla sanoen vaativa. Eri järjestelmien yhteensovittaminen ja mitoitus on haasteellista työtä niin suunnittelupöydällä kuin rakennusvaiheessakin. Esimerkiksi uudisosassa lämmönjako on toteutettu kattopaneelein, kun taas vanhalla puolella jouduimme ulkoseinärakenteiden vuoksi käyttämään perinteisiä pattereita. Rakennukseen sijoitettiin peräti 20 suurta ilmanvaihtokonetta ja lukuisia pienempiä, minkä vuoksi teknisiä tiloja tarvittiin paljon – kuten myös tilaa eri järjestelmien vaatimille kanavoinneille, kaapeloinneille ja putkituksille, Suikki kertoo.

Terveysturvallisen sisäilman puolesta

Suomalaiset koulu- ja päiväkotirakennukset vaativat monin paikoin uusimista: ne ovat teknisen käyttöikänsä päässä, eivätkä tiloiltaankaan vastaa tämän päivän vaatimuksia innovatiivisista oppimisympäristöistä. Julkinen keskustelu käy vilkkaana erityisesti sisäilmaolosuhteiden ympärillä.

Pertti Juntusen mukaan Monikko vastaa espoolaisten perheiden tarpeisiin pitkälle tulevaisuuteen. Myös sisäilmaolosuhteet ovat erinomaisella tasolla.

–  Aloitimme sisäilmamittaukset jo rakennusaikana ja ne kuuluvat keskeisenä osana rakennuksen ylläpitoon myös jatkossa. Tähän mennessä niin lukujen valossa kuin tilojen käyttäjiltä saamamme palautteen mukaan sisäilmaolosuhteissa ei ole moitteen sijaa, mistä osaltaan kuuluu kiitos Vahaselle hyvin hoidetusta LVIA-suunnittelusta, hän sanoo.

Talotekniikan osalta Monikossa päädyttiin uudenlaisiin ratkaisuihin, joita hyödynnetään jatkossa myös muissa koulukohteissa.

–  Luovuimme esimerkiksi erityisistä ilmamääräsäätimistä, minkä seurauksena kohteen ilmastointijärjestelmä on aikaisempaa yksinkertaisempi ja ylläpito helpompaa. Ilmanlaatua mitataan huonekohtaisin anturein, ja automatiikka ohjaa ilmanvaihtoa sen mukaisesti. Kustannuksissakin säästimme huomattavan summan, Juntunen huomauttaa.

Monikolle myönnettiin Hurraa-palkinto ansiokkaasta toteutuksesta

Osoituksena hankkeen onnistumisesta voidaan pitää myös Espoon ympäristö- ja rakennuslautakunnan sekä ympäristö- ja rakennusvalvontakeskuksen Monikolle loppuvuodesta 2021 myöntämää Hurraa-palkintoa. Tunnustus jaetaan vuosittain erityisen ansiokkaasti ja onnistuneesti toteutetulle rakennettuun ympäristöön liittyvälle teolle.

– Lautakunta perusteli Monikon valintaa muun muassa sillä, että kohteessa onnistuttiin hienosti yhdistämään vanha suojeltu osa uuteen rakennukseen. Siitä olen samaa mieltä, Pertti Juntunen sanoo.

Projektin tiedot

  • Asiakas: Espoon kaupunki ja SRV
  • Hanke: Koulurakennuksen peruskorjaus ja uudisrakentaminen
  • Aika: 2021
  • Koko: n. 15 000 brm²
  • AFRYn rooli: LVIA-suunnittelu
Dronekuva Monikon koulurakennuksesta yläpuolelta.