Arkkitehdin työnkuva pysyy ennallaan, vaikka tietotekniikan rooli kasvaa

– Kokemusta on kertynyt paljon, mutta ei kai sitä koskaan ole tarpeeksi viisas, tuumaa arkkitehti Helena Rantala-Stewart. Hän on ollut Innovarchin palveluksessa noin 35 vuotta, tällä hetkellä projektiarkkitehdin roolissa, ja saanut ilokseen hoitaa projektinsa ja työryhmänsä hyvin itsenäisesti. Siksi hän on viihtynyt talossa niin pitkään.

– On ollut hienoa, että olen saanut hoitaakseni isoja hankkeita, kuten useita Prismoja, Lohjan Citymarketin ja 1990-luvulla julkisia tiloja, kuten Myyrmäen vapaa-ajantalon, Rantala-Stewart kertoo. – Kävin siellä hiljattain, ja minulle oli yllätys, että se on vielä alkuperäisessä muodossa!

Vuodet Innovarchissa ovat olleet työntäyteisiä. Yksi Rantala-Stewartin uskollisimmista asiakkaista on Nordea Henkivakuutus, joka ostaa kiinteistöjä ja vuokraa toimitiloja.

– Toimitilat eivät ole suurensuuria projekteja, ja niitä on helpompi operoida noin puolen vuoden aikataululla. Yleensä tuttu yhteyshenkilöni soittaa ja pyytää käymään, kun tilojen vuokralainen vaihtuu. Hankkeet vaativat usein rakennusluvan, ja minulla on hyvät suhteet rakennusvalvontavirastoihin. Tutuiksi ovat tulleet sekä Helsingin että Espoon lupa-arkkitehdit, niin uudet kuin vanhat.

Rantala-Stewartin viimeisimpiin projekteihin kuuluvat Helsingin kaupungin sosiaaliviraston kodinhoitotilat Lauttasaaren keskustassa.

– Olen aina vähän valmiustilassa, jos vaikka yhteyshenkilö soittaa. Jaan työt tiimille ja huolehdin, että ne tulevat tehtyä. Lisäksi hoitelen lupa-asiat kuntoon. Tällainen väljä työnjako sopii eläkeläiselle, ja mikäpä sen hauskempaa kuin mennä työpaikalle käymään, kun siellä otetaan aina hyvin vastaan. Tuntuu hauskalta kuulua porukkaan.

Australian kautta Otaniemeen ja Olariin

Helena Rantala-Stewart valmistui rakennusarkkitehdiksi Lahden teknillisestä opistosta vuonna 1969. Hän lähti sen jälkeen heti Australiaan ja meni siellä töihin arkkitehtitoimistoon, jota johti Alvar Aaltoa ihaileva tanskalainen Leif Kristensen. Toimisto osallistui ahkerasti kansainvälisiin kilpailuihin, joissa silloinen Rantalakin oli mukana. Hän ei osannut englantia sujuvasti maahan tullessaan, mutta oppi nopeasti.

– Olen sellainen persoona, että tartun sähäkästi hommiin ja olen aina menossa, joten pian löysin itseni myös paikallista työmaata hoitelemasta. Silloin rakennettiin samaan aikaan Sydneyn oopperataloa, ja toimistomme oli kutsuttu harjannostajaisiin, koska talon oli suunnitellut tanskalainen Jørn Utzon. Siellä tunnettiin hyvin myös suomalaista arkkitehtuuria, joten pitkien kuohujuomapöytien äärellä luokseni tuotiin jossakin vaiheessa kuuluisa australialainen arkkitehti Harry Seidler. Hän kysyi kaikkea mahdollista, ja minä vastailin 25-vuotiaan asiantuntemuksella.

Osin tämänkin kokemuksen patistamana nuoressa arkkitehdissä heräsi into opiskella lisää. Hän oli ehtinyt yhteen australialaisen arkkitehdin Graham Stewartin kanssa, ja he muuttivat yhdessä Suomeen vuonna 1974 ja menivät naimisiin pari vuotta myöhemmin. Ennen perheen perustamista työt jatkuivat Castren-Jauhiainen-Nuuttilalla Tapiolassa.

– Tein vähän aikaa Pasilan virastotaloa, ja sitten rakennettiin Hakaniemen metroasemaa. Se oli aikamoinen paketti nuorelle arkkitehdille! Metron arkkitehtisuunnitelmat olivat muuten valmiit, mutta Hakaniemen torin sisäänkäynti puuttui. Lasinen sisäänkäynti oli ensimmäinen suunnittelemani rakennus Suomessa.

Vuonna 1976 Rantala-Stewart haki viimein TKK:lle, ja pääsi heti sisään. Siitä alkoivat ruuhkavuodet. Opiskelu työn ohessa kesti arkkitehdeille silloin tyypilliseen tapaan pitkään, kymmenisen vuotta. Samaan aikaan työtä tehtiin omassa arkkitehtitoimistossa. Perhettä tuli vuosikymmenen vaihteessa lisää, ja tuntui järkevältä jäädä kotiin. Pitkään se ei onnistunut.

– Heka [Heikki Castrén] soitti ja kysyi, tulisinko vetämään vakuutusyhtiö Pohjolan laajennusta Pitäjänmäelle. Kieltäydyin siitä, mutta Innovarch sattui sijaitsemaan Olarissa samassa pihapiirissä. Istuin 2-vuotiaiden kaksostyttöjeni kanssa hiekkalaatikolla, kun Innovarchin perustaja ja kurssikaverini Lahdesta Reino Hämäläinen käveli ohi. Hän kysyi, milloin tulen töihin, ja minä lupasin tulla seuraavana päivänä käymään toimistolla. Siitä alkoi urani Innovarchilla vuonna 1984.

Määrätietoinen rakennuslupavelho

Rantala-Stewart selvisi 1990-luvun laman aiheuttamasta lomautuksesta kouluttautumalla käyttämään AutoCADia. Hän sanoo, että arkkitehdin työtavat ovat säilyneet vuosikymmenten saatossa pitkälti ennallaan, vaikka toki tietokoneiden osuus on valtavasti kasvanut.

– En ole kokenut tarvetta opiskella mallinnusta tai muita käytössä olevia piirustusohjelmia. Työni on enemmän projektinhallintaa, mutta tarvittaessa teen piirustuksiakin AutoCADilla. Jotkut ovat sanoneet, että minulla on iän tuomaa kokemusta, mutta itsestäni tuntuu, että kun on arkkitehdiksi syntynyt, ei ole koskaan tarpeeksi viisas. Kokemukseni näkyy esimerkiksi siinä, että rakennuslupa-asiat hoituvat tosi sujuvasti. Olen oppinut vuosien varrella, miten lupa-asioissa kannattaa edetä, jotta pääsee tavoitteeseen.

– Lupa-asioissa auttaa paljon, että on tuttuja rakennusvalvonnassa, Rantala-Stewart jatkaa. – Käyn näyttämässä alustavat suunnitelmat hyvissä ajoin vastaavalle arkkitehdille, sillä se sitouttaa ihmiset mukaan ja projektista tulee heti yhteinen. Jokainen tykkää olla alusta lähtien tietoinen siitä, missä mennään. Heidän osaamistaan on huomauttaa, jos jokin suunnitelmassa ei alun alkaenkaan toimi, ja siitä on helppo jatkaa. Turhien toteutusten välttäminen tietää kustannussäästöä asiakkaalle.

Rantala-Stewartin mielestä lupaprosessi on entisaikoihin verrattuna muuttunut järkevämmäksi ja joustavammaksi. Ihan kaikelle ei enää tarvitse hakea erikseen lupaa.

– Puhun nyt toimitiloista, en isoista ympäristöön vaikuttavista hankkeista, hän tähdentää. – Kokemukseni mukaan lupaprosessi ei ole enää niin byrokraattinen kuin ennen. Hakemuksen voi tehdä sähköisesti, ja siihen voi lisätä tietoja myös jättämisen jälkeen. Lupa-arkkitehdin kanssa voi sujuvasti käydä keskustelua vaihtoehtoisista ratkaisuista. En ole huomannut mitään sukupolvien välistä kuilua nuorempien kollegoiden kanssa kommunikoidessani.

Tule rakentamaan onnistumisia kanssamme

Monipuolinen ja laaja palveluvalikoimamme tarjoaa luonnollisesti erilaisia työtehtäviä ja rooleja henkilöstöllemme. Vahaslaisia työskentelee mm. projektipäällikön, suunnittelijan, arkkitehdin, valvojan, kuntotutkijan, suunnittelu- ja projektiassistentin tehtävissä sekä johtotehtävissä.

Toimintamme kasvaessa ja laajentuessa, haemme jatkuvasti uusia osaajia konserniimme. Haemme työkavereiksi henkilöitä, jotka tekevät töitä pilke silmäkulmassa ja joiden intohimona on mahtava asiakaskokemus.

Pyrimme mahdollisimman hyvin sovittamaan kunkin asiantuntijan työajan elämäntilanteeseen sopivaksi. Ota siis rohkeasti yhteyttä, kerro tilanteestasi ja toiveistasi.

Tervetuloa kasvamaan alan parhaaksi asiantuntijaksi kokeneiden asiantuntijoidemme ohjaukseen! #rakennetaanonnistujia

Lue lisää uramahdollisuuksistamme täältä.

0
Connecting
Odota...
Miten voimme auttaa?

Miten voimme olla avuksi? Jätä meille viesti, niin palaamme sinulle arkisin 24 tunnin kuluessa.

Huomioithan, että palvelemme yrityksiä, yhteisöjä ja taloyhtiöitä, emme kuluttaja-asiakkaita.

Rekrytointeihin liittyvät yhteydenotot pyydämme lähettämään osoitteeseen rekry@vahanen.com.

Nimi
* Sähköposti
Puhelin
* Viesti
Login now

Need more help? Save time by starting your support request online.

Your name
* Sähköposti
* Describe your issue
Kuinka voimme auttaa?
Feedback

Help us help you better! Feel free to leave us any additional feedback.

How do you rate our support?
X