Asiantuntijuus ei pääty eläkeikään

Jouko Sarlin

Monimuotoisuus leimaa arkkitehdin työtä vuosikymmenestä toiseen

Suunnittelun lisäksi sidosryhmäsuhteet ovat aina olleet tärkeä osa arkkitehdin työtä. Pitkän uran aikana korostuvat toimivat ja luottamukselliset yhteydet esimerkiksi rakennusvalvontaan.

– Rakennusprojektissa on aina omat vaiheensa, joista muodostuu kokonaisuus, pohtii 50-vuotisen uran tehnyt rakennusarkkitehti ja projektipäällikkö Jouko Sarlin. – Kussakin vaiheessa tavataan asiakasta, jotta tiedämme toiveet ja pääsemme viestimään, mitä voimme tarjota omalta osaltamme. Siinä mielessä prosessi on aina sama eli lähdetään asiakastarpeesta ja päädytään valmiin rakennuksen käyttöön.

Tähän väliin mahtuu paljon työtä: luonnokset, työpiirustusten ja urakkatarjouspyyntöjen laatiminen, rakennuslupien hakeminen ja viranomaisyhteyksien hoitaminen, urakkasopimukset, työmaakäynnit ja valvonnat.

– Jokainen asiakas on erilainen ja tarvitsee omanlaisensa tilat ja toiminnot, Sarlin korostaa.

Alkujaan kajaanilainen Sarlin meni Eero Huotarin arkkitehtitoimistoon harjoittelijaksi vuonna 1962. Isä oli sopinut kapakassa paikallisen arkkitehdin kanssa, että poika pääsee keskikoulun jälkeen sinne työharjoitteluun. Alan opiskelu tuli ajankohtaiseksi vasta armeijan jälkeen vuonna 1966, jolloin Sarlin pääsi rakennussuunnittelun linjalle Tampereelle. Valmistumisen jälkeen hän työskenteli jonkin aikaa Kemissä, kunnes palasi Kajaaniin Osmo Sillmanin ja kumppaneiden toimistoon rakennusarkkitehdiksi.

– Pienessä toimistossa nuori suunnittelija sai tehdä paljon itse ja oppia kaikessa rauhassa, Sarlin kertoo. – Lisäksi sain hyvää ohjausta. Ohjenuoramme oli avoimuus, joten avointa keskustelua käytiin äänekkäästi niin työasioista kuin muustakin maailman menosta kahvitunneilla pari kertaa päivässä. Toimistolla kävi paljon vieraita, jotka myös osallistuivat keskusteluun.

– Näiltä alkuvuosilta on jäänyt mieleeni eräs arkkitehdin työn symbolinen ”rituaali”, Sarlin jatkaa. – Tämä oli piirustuspöydän valkoisen pintakartongin vaihto. Tämä tapahtui kerran tai pari vuodessa ja aina projektin loputtua ennen uuden alkua. Vanha mustunut kartonki poistettiin. Siihen oli ajan kuluessa kerääntynyt kaikenlaista informaatiota, muistiinpanoja ja merkintöjä, eli lyhyt projektin historia. Lisäksi siihen jäi aina piirustuskohdalle valkoinen alue. Uusi valkoinen kartonki kiinnitettiin nastoilla tai nitojalla. Sitten kartonki pyyhittiin nihkeällä rätillä. Seuraavana aamuna pöydän pinta oli sileä ja puhtaan valkoinen. Tästä alkoi uusi projekti, puhtaalta pinnalta.

Korjausrakentaminen ja esteettömyys olivat uutta 40 vuotta sitten

Toimisto oli 1970–80-luvuilla mukana isoissa projekteissa, kuten Kajaanissa näkyvällä paikalla edelleenkin seisovien tärkeimpien pankkirakennusten suunnittelussa. Korjausrakentaminen oli siihen aikaan uusi ilmiö, jonka myötä kunnostettiin muun muassa Postipankille ensimmäinen konttori. Sarlinille erityisen tärkeä kohde on kuitenkin Kainuun keskuslaitos, jonka suunnittelussa hän oli mukana hankevaiheesta viimeistelyyn.

– Kiersimme ensin katsomassa vastaavia laitoksia ympäri Suomen. Tarkoitusta varten piti kehittää kokonaan uusi konsepti, joka ei ollut sairaala vaan koteja kehitysvammaisille asiakkaiden ja henkilöstön tarpeet huomioon ottaen. Tein yksin muun muassa kaikki piirustukset ja valvoin työmaan. Laitos koostuu viidestä erilaisesta rakennuksesta. Kokonaisuus ei ole suuri mutta todella monipuolinen, ja se on ensimmäisiä kohteita Suomessa, missä on huomioitu myös liikuntaesteiset.

1980-luvun puolivälin jälkeen oman toimiston Kajaaniin perustanut Sarlin siirtyi pääkaupunkiseudulle Arkaari Oy:n palvelukseen suunnittelemaan lukuisia arkkityyppisiä laitos- ja toimistorakennuksia. Sen jälkeen hän suunnitteli Tukolle liikerakennuksia.

– Mittasuhteet kasvoivat huimasti, kun myymälätyyppi laajeni sadoista tuhansiin neliöihin. Hankkeisiin liittyi paljon kaavamuutosasioita, koska myymälät piti saada hyville liikepaikoille.

Virossa osattiin kyllä rakentaa, mutta liiketaloudellinen ajattelu puuttui

Huippuvuosien jälkeen 1990-luvun puolivälissä tuli tieto arkkitehtisuunnittelun ulkoistamisesta ja edessä olivat lama ja työttömyyskausi. Pian Viroon alettiin hakea rakennusalan asiantuntijoita. Alkoi monivuotinen reissaaminen, kun Sarlin kävi kerran kuussa viikon verran konsultoimassa Viron suurinta rakennusyhtiötä Merko Ehitusta.

– Huomasin, että Virossa osataan kyllä rakentaa, mutta liiketaloudellinen ajattelu puuttui. Kävimme yhdessä läpi projektien vaatimuksia, koska suunnitelmat koostuivat vain piirustuksista ja lyhyistä rakennustapaselostuksista. Opetin, että tarjous pitää rajata. Yritys rakensi asuntokohteita ja korjasi suojeltua vanhaa kaupunkia. Toimin teknisenä neuvonantajana, koska Virossa on omat menetelmät viranomaisyhteyksien hoitamiseen.

Yhteistyö Merko Ehituksen kanssa poiki muitakin konsultointitöitä, muun muassa pienelle suunnittelutoimistolle, joka on nyt satahenkinen ja Viron suurimpia. Pieni yhtiö käytti kaikki voittonsa yrityksen ja tietojärjestelmien kehittämiseen ja mallintamiseen. Virosta löytyi myös puoliso ja kotikieleksi vaihtui viro.

Viron projektien jälkeen Sarlin suunnitteli Venäjälle korjauksia muun muassa Eliel Saarisen suunnittelemaan entiseen Kansallispankin konttoriin, joka oli välillä palvellut KGB:n päämajana. Venäjän vaalit torppasivat hankkeen ja rahoitus loppui.

Tallinnan tunnelista näkyvät ehkä vain perävalot

Ennen vuosituhannen vaihdetta Sarlin ehti suunnitella useita Finnforestin kertopuuhankkeita Finnmapilla.

– Kertopuu on kiinnostava ilmiö, mutta innostus ei silloin vielä syttynyt kunnolla. Puulle ei ollut riittävästi koerakentamista. Puurakentamiseen ulkotiloissa liittyy ihan omat haasteensa, Sarlin kertoo.

Arkaari Oy muutti Innovarchin tiloihin Espoon Olariin, ja sen työntekijät siirtyivät Innovarchin palvelukseen vuonna 2000. Näihin aikoihin suunniteltiin suuria kauppakeskuksia, marketteja ja Keskon ensimmäisiä suurmyymälöitä Venäjällä sekä Espoon keskuksen perusteellinen uudistus. Suurin syy siihen, että periaatteessa eläkeikäinen Sarlin jatkaa työtään vielä tällä vuosikymmenellä, on Länsimetro.

– Hyppäsin metron kyytiin viitisen vuotta sitten. Työmaan pituus oli noin 14 km, ja suunnittelimme kaiken muun paitsi asemat. Lisäksi tein kokonaan työmaan hoidon, loppuvaiheessa osin tuntityönä. Tuntityöläisenä olen valmis tekemään kaikkea, mitä tarvitaan, mutta on myös mukavaa, ettei aina ole pakko herätä aikaisin aamulla tai mennä mihinkään. Olen jatkossa apuna projekteissa ja teen esimerkiksi työselityksiä.

– Olen urani aikana huomannut, että kokouksissa istuu turhaan monia ihmisiä, Sarlin jatkaa. – Siinä mielessä uudet työmenetelmät, mallintaminen ja esimerkiksi piirustusten jakaminen näytön kautta tehostavat varmasti työtämme. Vietän kolmisen kuukautta vuodessa Tallinnan asunnolla, missä tietoyhteydet toimivat yhtä hyvin kuin Helsingissäkin.

Helpottaako Sarlinin elämää, jos Tallinna–Helsinki-tunnelihanke toteutuu?

– Siitä junasta en ehdi nähdä kuin perävalot! En siis näe valoa sen tunnelin päässä, hän nauraa.

Tule rakentamaan onnistumisia kanssamme

Monipuolinen ja laaja palveluvalikoimamme tarjoaa luonnollisesti erilaisia työtehtäviä ja rooleja henkilöstöllemme. Vahaslaisia työskentelee mm. projektipäällikön, suunnittelijan, arkkitehdin, valvojan, kuntotutkijan, suunnittelu- ja projektiassistentin tehtävissä sekä johtotehtävissä.

Toimintamme kasvaessa ja laajentuessa, haemme jatkuvasti uusia osaajia konserniimme. Haemme työkavereiksi henkilöitä, jotka tekevät töitä pilke silmäkulmassa ja joiden intohimona on mahtava asiakaskokemus.

Pyrimme mahdollisimman hyvin sovittamaan kunkin asiantuntijan työajan elämäntilanteeseen sopivaksi. Ota siis rohkeasti yhteyttä, kerro tilanteestasi ja toiveistasi.

Tervetuloa kasvamaan alan parhaaksi asiantuntijaksi kokeneiden asiantuntijoidemme ohjaukseen! #rakennetaanonnistujia

Lue lisää uramahdollisuuksistamme täältä.

0
Connecting
Odota...
Miten voimme auttaa?

Miten voimme olla avuksi? Jätä meille viesti, niin palaamme sinulle arkisin 24 tunnin kuluessa.

Huomioithan, että palvelemme yrityksiä, yhteisöjä ja taloyhtiöitä, emme kuluttaja-asiakkaita.

Rekrytointeihin liittyvät yhteydenotot pyydämme lähettämään osoitteeseen rekry@vahanen.com.

Nimi
* Sähköposti
Puhelin
* Viesti
Login now

Need more help? Save time by starting your support request online.

Your name
* Sähköposti
* Describe your issue
Kuinka voimme auttaa?
Feedback

Help us help you better! Feel free to leave us any additional feedback.

How do you rate our support?
X