Liikkumavapautta kaupunkiarkkitehtuuriin

Juha Lampi

Suunnittelujohtaja steppaa, musisoi, lentää, suunnittelee luolastoja sekä logistiikkareittejä ja toivoo enemmän liikkumavapautta kaupunkiarkkitehtuuriin.

Arkkitehti Juha Lampi oli lapsena kiinnostunut tulevaisuudesta ja siihen liittyvistä moninaisista ilmiöistä. Hän seurasi tarkalla silmällä TV:stä scifi-henkisiä Supercar- ja Myrskylinnut-animaatiosarjoja ja haaveili hävittäjälentäjän urasta. Rakennettu kaupunkiympäristö tuli pienelle Stadin kundille tutuksi 1950- ja -60-lukujen vaihteessa Ullanlinnassa ja Krunikassa, kunnes perhe muutti upouuteen aravahuoneistoon Espoon Tapiolaan pojan ollessa 8-vuotias.

– Kivimiljöö vaihtui äkkiä vaaleiksi vaakakerrostaloiksi vehreyden keskellä. Ajattelin, että nyt olen astunut tulevaisuuden maailmaan. Alue oli jo silloin älyttömän kiva, ja se on vieläkin eräänlainen verkosto. Siellä pystyi kulkemaan metsäpolkuja ja pihojen läpi joko luvan kanssa tai ilman. Tämän ansiosta koko alueesta muodostui ”meidän kaupunki”, Lampi kertoo. Hän asuu edelleen samassa talossa Tapiolassa. Hän toivoo, että nykypäivän kaupunkiin palautettaisiin entisaikojen liikkumavapautta.

– Jos kaikki paikat ovat kiellettyjä, muodostuu vihollislinnakkeita, joihin kukaan ei ole tervetullut.

Arkkitehtuuria, jota ihmisetkin ymmärtävät

Lukiossa Lammelle selvisi, ettei näkökyky riitä lentäjän ammattiin. Päätös arkkitehdiksi ryhtymisestä syntyi vasta abivuoden keväällä vuonna 1974. Ensin oli kuitenkin käytävä armeija. Lampi pääsi sittenkin ilmavoimiin, ja nyt puoli vuosisataa myöhemmin hänellä on lentolupakirja ja näkemystä maailmasta monelta eri kantilta.

– Katselin jo sotaväessä maailmaa arkkitehdin silmin, että millaisia rakennuksia maanpuolustuksen kannalta tarvitaan ja mitä pitää siirtää teiden varsiin, Lampi muistelee. – Ennen opiskelujen aloittamista TKK:lla ajelin kerran Kehä ykköstä Otaniemen ohi ja sanoin itsekseni ääneen: ”Mä rupean sitten suunnittelemaan arkkitehtuuria, jota ihmisetkin ymmärtää”.

– Maailma oli silloin 1970-luvulla sellainen, että oli siirrytty linjakkaasta funkkiksesta massatuotantoon, Lampi kuvailee. – Minulla oli stressiä siitä, että nyt tehdään vain elementtitaloja nosturiradan varteen. Käytännönhakuisuus, karuus ja askeettisuus vallitsivat, ja ne vaikuttavat suunnitteluun vielä tänäkin päivänä. Kukikas julkisivu ei silloin olisi mennyt läpi, ja kyllä minuakin rasittaa, jos näen mekaanisen hakkaavalla tavalla toteutettua koristelua, reikälevyä tai graafista betonia. Sellaista ei kukaan jaksa ihailla ainakaan sataa vuotta. Minusta ei kuitenkaan tullut arkkitehtinä ajalle tyypillistä baskeripäätä.

Korjausrakentaminen lähti käyntiin 1980-luvulla

Valmistumisen jälkeen työmarkkina oli heikonlainen, joten Lampi päätti laittaa työnhakuilmoituksen Arkkitehtiuutisiin. Se ei koskaan ehtinyt julki, koska lehden toimitussihteeri vinkkasi heti avoimesta paikasta.

– Temppeliaukion kirkon suunnittelijoiden Timo ja Tuomo Suomalaisen toimisto sijaitsi talouskaupan päädyssä Tapiolan Itärannassa, Lampi kertoo. – He perustivat sen niin nuorina, että pääsivät myöhemmin korjaamaan itse suunnittelemiaan rakennuksia. Majakanvartijan pojat arvostivat karuja luonnonvärejä, puun näköistä, ei peittomaalattua puupintaa. He miettivät tarkasti valon kulkua rakennuksessa, kun 1980-luvulla tehtiin paljon siunauskappelikohteita, sekä näkymiä todellisista tarkastelukulmista. He vierastivat kaikkea turhaa hienostelua ja sivistyssanoja. Julkisen rakentamisen kohteissa opin omin käsin detaljien piirtämisen ja esimerkiksi palo-ovien suunnittelun, mitä ei enää juurikaan saa tehdä itse.

– Tuomo Suomalainen kuoli vuonna 1988, ja Haminan upseerikerhon restaurointi jäi minun harteilleni vuoteen 1994 asti, Lampi kertoo. – Se oli mieluinen projekti, koska se toteutettiin yllättävän ammattitaitoisella paikallisella vankityövoimalla ja työllistämismateriaaleilla. Yhteistyö paikallisen museoviraston kanssa oli antoisaa.

Täydennyskoulutusta, vauhtia ja vaarallisia tilanteita

Pesti Suomalaisilla päättyi vuosikymmenen vaihteessa laman kourissa, kun kaikki arkkitehtitoimiston työntekijät irtisanottiin. Lama oli hyvää aikaa kouluttautua alan tietotekniikkaan ja korjausrakentamiseen. Tietomallintaminen ei silloin ollut vielä ajankohtaista, mutta siihen on perehdytty myöhemmin. Korjausrakentamisen koulutukseen liittyvänä harjoitustyönä korjattiin muun muassa Matinkylän julkisivuja. Seurasi opetustyötä TKK:lla, kunnes vuonna 1997 tuli puhelinsoitto.

Ari Malmio soitti, että arkkitehtitoimistossa tarvittiin ”semmoista tietokonesuunnittelua”, Lampi kertoo. – En tuntenut Cadvance-ohjelmaa ennestään, mutta opettelin sen yön yli manuaalista, ja niin minusta tuli pienen toimiston järjestelmänluoja.

Seuraava merkittävä puhelu tuli vuoden 2005 alussa, kun Pekka Laatio Oulusta kutsui Lammen avuksi Stockmannin tavaratalon jättimäiseen uudistushankkeeseen. Laation haarakonttori sijaitsi Lönnrotinkadulla hyvin lähellä työmaata.

– Tarvittiin tarkat vaiheistus- ja työmaasuunnitelmat, Lampi kertoo. – Kun asiakkaat saatiin sulkemisaikaan ulos, nopean toiminnan joukot tunkeutuivat sisään. Seinät ja hyllyt maalattiin pikavauhtia, ja aamulla tavarat olivat jo uusilla hyllyillä uusissa paikoissa. Tämä tahti hieman hämmensi asiakkaita.

Hankkeeseen sisältyivät myös suojellun kiinteistön julkisivuvalaistus, Keskuskadun rakenteiden uusiminen ja pysäköinti- ja huoltotunneliluolasto, josta tuli myöhemmin oma itsenäinen hankkeensa.

– Hotelli Marskin alla on nyt kuilut ja betonirakenteet valmiina, jos se osa tunnelista halutaan joskus ottaa käyttöön, Lampi mainitsee.

Tässä vaiheessa tutuksi käynyt luolainsinööriyhteisö oli siirtynyt osaksi Vahanen-konsernia, ja Innovarch-toimisto oli muuttamansa yhteiseen toimitaloon. Nykyinen työpaikka löytyi kurssikavereiden kautta vuonna 2011.

Erikoisalana ”temppelit ja innovaatiot”

Juha Lampi on ollut mukana laatimassa Innovarchin strategiaa, konsepteja, viestintää ja tapahtumia.

– Pyrimme tekemään oikeasti hyviä taloja. Olemme asiantuntijoita, jotka ymmärtävät asiakasta, emme sankariarkkitehtejä, joille asiakas on keino kerätä mainetta. Se on kestävää kehitystä. Suunnittelujohtajan roolissa pääsen hauskalla tavalla härnäämään ihmisiä pomppaamaan ulos ruudusta. Toimin lähiesimiehenä omalle tiimilleni, jossa on kivasti mukana luovuutta ja kehittämishenkeä.

Suunnittelijana Lammen erikoisalaa ovat liikenne, tuotanto ja logistiikka sekä maanalainen rakentaminen. Hankkeista mieleen ovat jääneet esimerkiksi MAP-kirkon sakraalitilat, Lidlin logistiikkakeskukset, Katajanokan terminaalin matkustajapalvelutilat ja Jätkäsaaren maanalaiset tilat eli ”Rokkijätkä”-kokonaisuus.

Juha Lampi Rokkijätkässä

Juha Lampi kuvattuna Rokkijätkä-kokonaisuudessa.

– Luolastossa on noin 900 autopaikkaa ja Staran tukikohta. Se on valtava, kymmenien tuhansien neliöiden kokonaisuus ja vaikuttaa moneen kortteliin maan päällä. Kuilujen suunnitteluun ja mahduttamiseen ahtaisiin tiloihin on liittynyt paljon päänvaivaa. Luolat tehtiin kaupungin tavoitteiden johdosta mallintamalla ArchiCADilla, koska samalla haluttiin katsoa, mihin kaikkeen arkkitehdin työväline taipuu. Tiimissä katsottiin työt esittelymallista eikä piirustuksista. Koska kadunnimet olivat niin pitkiä ja hankalia, maanalaiset tilat saivat lempinimet Rokkijätkä, Rokkiparkki ja Rokkistara ja kuilut kansainväliset nimet, joita ei tarvitse eikä voi kääntää.

– Toinen mieleen painunut hanke oli pieni mutta erikoinen. Helikopterisimulaattorikouluttaja Coptersafety tarvitsi uudentyyppisen rakennuksen, joka vaati erilaista suunnittelumetodiikkaa. Tarvittiin yhdessä tekemistä ja oppimisprosessia, rakentamisen reunaehtojen ymmärtämistä ja tilojen toimivaa asettelua ja yhdistelyä korkeuseroja sisältävälle kulmikkaalle tontille maaston muotojen mukaan. Viuhkamainen ratkaisu syntyi prosesseissa hankesuunnittelusta lähtien.

Musiikkiteatterista eväitä työniloon ja parviälyllä johtamiseen

Juha Lampi on ahkeroinut arkkitehtiopiskelujen ja -työn ohessa vuosikymmeniä myös musiikki- ja teatterialalla, muun muassa satunäytelmä Lintu Sinisessä ja muissa tunnetuissa sivurooleissa Kansallisteatterissa.

– Sain aikoinaan Ansa Ikoselta hyvän käytännön neuvon lavatyöskentelyyn, Lampi kertoo: ”Ole varovainen, ettet putoa näyttämöltä”.

Lampi on näytellyt ja tehnyt lavastuksia sekä koreografioita kilpatanssi- ja steppiharrastuksensa pohjalta myös Helsingin Kaupunginteatteriin. Nopeasykliset tuotannot ovat auttaneet ymmärtämään esimerkiksi valaistuksen merkitystä ja rutinoittaneet kaikenlaisten tapahtumien puuhamieheksi myös leipätyössä Vahanen-konsernissa. Hänen intohimonsa on musiikin tekeminen ja säveltäminen tietokoneella sekä toiminta vapaan musiikki- ja rytmikasvatuksen alalla. Kolme aikuista tytärtä ovat musikaalisia ja työssä taiteellisilla aloilla.

– Monissa lajeissa hauskuus on siinä, että yhdessä treenaaminen on antoisaa sekä mestarille että kokelaalle. Kokematon vastustaja on arvaamaton ja siksi mielenkiintoinen. Olen tuonut ilmaisutaidon logiikkaa suunnittelutyöhön ja yrittänyt ohjata yhdessä tekemistä kilpailemisesta parviälyn suuntaan. Näin syntyy monimuotoisempaa ja virtaavampaa toimintaa, josta ajautuu oivalluksia myös yhteiskunnan verenkiertoon.

Tule rakentamaan onnistumisia kanssamme

Monipuolinen ja laaja palveluvalikoimamme tarjoaa luonnollisesti erilaisia työtehtäviä ja rooleja henkilöstöllemme. Vahaslaisia työskentelee mm. projektipäällikön, suunnittelijan, arkkitehdin, valvojan, kuntotutkijan, suunnittelu- ja projektiassistentin tehtävissä sekä johtotehtävissä.

Toimintamme kasvaessa ja laajentuessa, haemme jatkuvasti uusia osaajia konserniimme. Haemme työkavereiksi henkilöitä, jotka tekevät töitä pilke silmäkulmassa ja joiden intohimona on mahtava asiakaskokemus.

Pyrimme mahdollisimman hyvin sovittamaan kunkin asiantuntijan työajan elämäntilanteeseen sopivaksi. Ota siis rohkeasti yhteyttä, kerro tilanteestasi ja toiveistasi.

Tervetuloa kasvamaan alan parhaaksi asiantuntijaksi kokeneiden asiantuntijoidemme ohjaukseen! #rakennetaanonnistujia

Lue lisää uramahdollisuuksistamme täältä.

0
Connecting
Odota...
Miten voimme auttaa?

Miten voimme olla avuksi? Jätä meille viesti, niin palaamme sinulle arkisin 24 tunnin kuluessa.

Huomioithan, että palvelemme yrityksiä, yhteisöjä ja taloyhtiöitä, emme kuluttaja-asiakkaita.

Rekrytointeihin liittyvät yhteydenotot pyydämme lähettämään osoitteeseen rekry@vahanen.com.

Nimi
* Sähköposti
Puhelin
* Viesti
Login now

Need more help? Save time by starting your support request online.

Your name
* Sähköposti
* Describe your issue
Kuinka voimme auttaa?
Feedback

Help us help you better! Feel free to leave us any additional feedback.

How do you rate our support?
X