Vahanen Environment Oy:n palveluksessa on monta ympäristöön liittyvien alojen tohtoria, ja heistä yksi on ympäristöbiotekniikan alalta väitellyt johtava asiantuntija Risto Valo. Hän tuli Vahasen palvelukseen yli kuusikymppisenä tuoden konserniin kattavaa näkemystä ja kokemusta pilaantuneiden maiden ja pohjavesien tutkimuksista, terveys- ja ympäristöriskien arvioinnista sekä kunnostusmenetelmistä.
Valo on uranuurtajia alalla ja toteuttanut maaperän puhdistushankkeita 1980-luvun puolivälistä alkaen. Hän opiskeli Helsingin yliopistossa mikrobiologiaa, kemiaa ja biokemiaa ja väitteli vuonna 1990 kloorattujen fenoliyhdisteiden mikrobiologisesta hajoamisesta ja prosessin soveltamisesta pilaantuneen maan ja pohjaveden kunnostukseen.
– Maaperän ja veden pilaantuneisuus nimenomaan saha-alueilla aiheutti aikoinaan merkittävän herätyksen pilaantumisongelmaan, Valo sanoo. – Kärkölässä vuonna 1976 tapahtunut sahan tulipalo, jonka yhteydessä maaperään pääsi useita tonneja kloorifenoleita, johti myöhemmin vedenottamon sulkemiseen sekä kunnostusvastuun hakemiseen monivaiheisessa oikeusprosessissa. Lähes 40 vuotta myöhemmin, työskennellessäni Pöyryllä, aloimme Koskisen Oy:n toimeksiannosta soveltaa bakteerien hajotustoimintaan perustuvaa pohjaveden puhdistusmenetelmää. Täysimittainen pohjaveden puhdistus alkoi vuonna 2012, ja se voitiin ELY-keskuksen päätöksellä lopettaa vuonna 2017, jolloin pääosa pohjavedestä oli puhdistunut. Pilaantuneisuushistorian perustella voitiin todeta, että ilman aktiivisia puhdistustoimenpiteitä pohjavedessä ei ollut tapahtunut haitta-ainepitoisuuden vähenemistä 40 vuoden aikana.
Yliopistouran jälkeen Valo työskenteli DN-Bioprocessing Oy:ssä, Alkon Rajamäen laboratoriossa sekä viimeksi Pöyryllä 21 vuotta ennen Vahaselle tuloaan vuonna 2016. Hänen nimikkeitään olivat projektipäällikkö tai johtava asiantuntija erilaisissa ympäristöhankkeissa. Erityisen mieluisia ja opettavaisia Valolle ovat olleet ulkomaiset kohteet, kuten kolmivuotinen maaperän ja pohjaveden kunnostustyö, joka toteutettiin osittain Suomessa ja pääosin USA:ssa.
– Pöyryn aikana olin mukana useissa Venäjän projekteissa, kuten Irkutskin lähellä Baikaljärven rannalla sijaitsevan selluloosatehtaan ympäristöongelmien, jätevesien ja -lietteiden selvityksessä ja Pietarin ja Leningradin sekä Kaliningradin alueiden ongelmajätekaatopaikkojen tutkimuksissa. Nokia Oyj:n useiden tehtaiden perustamiseen tai niiden kauppaan liittyvissä selvityksissä ja tutkimuksissa olen myös ollut mukana.
– Eksoottisimpia vierailukohteita on ollut Kirgisian pääkaupungissa Bishkekissä käynnit vuosina 2005 ja 2006, Valo jatkaa.– Siellä tehtävänä oli ympäristölaboratorion toiminnan kehittäminen Suomen ympäristökeskuksen vetämässä hankkeessa. Työhön sisältyi uusien laboratoriolaitteiden ja -välineiden hankinta sekä laatujärjestelmän kehittäminen. Luonnon puolesta maa on vallan upea, pääosin vuoristoinen ja harvaan asuttu. Aivan pääkaupungin lähellä sijaitsee suosittu luonnonpuisto, missä tuli useasti vierailtua upeita maisemia ihailemassa. Projektin aikana vierailimme Kumtor-yhtiön kultakaivoksilla Tien Shanin vuoristossa 4000 metrin korkeudessa. Keskellä erämaata louhitaan kultamalmia yhdestä maailman rikkaimmista esiintymistä. Kaivos tuotti vuonna 2017 noin 20 prosenttia Kirgisian teollisuustuotannon arvosta. Rikastusprosessin jätevesien käsittelyvaatimukset olivat erityisen tiukat, koska ympäristö on siellä ainutlaatuinen ja herkkä.
Johtavana asiantuntijana kansainvälisesti merkittävissä kunnostushankkeissa
Valo mainitsee yhdeksi kiinnostavimmista projekteistaan Itämeren merellisen ympäristön suojelukomission eli Helsingin komission (HELCOM) sekä NEFCO:n rahoittamat projektit, joihin kumpaankin sisältyivät käynnit ja konsultointi Pietarin alueella Krasnyi Borin ongelmajätteiden kaatopaikalla.
– Tämäkin kohde oli hyvin eksoottinen, mutta eri lailla kuin Kumtorin kultakaivos, Valo sanoo. –Kaatopaikkatoiminta on loppunut, mutta alueella on kaksi valtavaa nestemäisten ja myrkyllisten jätteiden varastoallasta, joiden veden käsittelyyn ei ole löytynyt tekniikkaa tai rahoitusta. Täydet lietetealtaat ovat ympäristöriski Neva-joelle ja uhkaavat Suomenlahteakin.
– Yleisesti ottaen pilaantuneiden maiden ja vesien tutkiminen ja kunnostaminen on vuosikymmenten mittaan kehittynyt järkevämpään suuntaan, Valo sanoo. – Viranomaisten päätökset ja kunnostustavoitteet perustuvat aiempien pitoisuuksien sijasta nykyisin riskeihin ja niiden arvioimiseen sekä laskemiseen. Kunnostusvaatimus kasvaa, kun pilaantuneet entiset teollisuusalueet kaavoitetaan asuinalueiksi. Tätä tapahtuu etenkin isoimmissa kaupungeissa, missä teollisuus siirtyy kauemmas ydinkeskustojen tuntumasta ja jäljelle jää pilaantunut tontti meren rannalla. Tampereen Härmälänrannassa rakennetaan parhaillaan asuinkerrostaloja entisen lentokonetehtaan kiinteistölle, jossa on aikanaan käytetty kloorattuja liuottimia. Olen ollut tässä hankkeessa ostajan konsulttina vuodesta 2014 lähtien. Alueen maaperä on jo pääosin kunnostettu, ja meneillään on viimeinen kunnostusvaihe, pohjaveden kolmevuotinen kunnostus, joka päättyy vuoden 2022 lopulla.
Mistä kaikki alkoi eli miten Risto Valo päätyi ympäristöalalle?
– Luonnontieteiden opiskelu tuntui kiinnostavalta siinä mielessä, että minulla on monenlaisia luontoon liittyviä harrastuksia, Valo sanoo. – Opiskelun alkuvaiheen jälkeen perusbiologiset aineet jäivät ja suuntasin pääaineena mikrobiologiaan sekä sivuaineina kemiaan ja biokemiaan. Opiskeluaikaan kuului tutustumisia monenlaisiin mikrobiologisiin prosesseihin ja tehtaisiin innostavan professorin johdolla, ja se antoi näkemystä valita oppiaineet, joiden yhdistelmällä uskoin olevan yleisemmin kysyntää työmarkkinoilla.
Valo voisi ikävuosiensa perusteella jäädä jo eläkkeelle. Nykyisen tyyppinen osa-aikainen työskentely jossain muodossa kyllä edelleen kiinnostaa. Vapaa-ajan harrastuksiin kuuluvat kuntoilu sekä luonnossa liikkuminen, lintujen tarkkailu, sienestys ja marjastus sekä ennen kaikkea perhostutkimus varsinkin lapsuuden ja kesäasunnon seuduilla Hämeessä. Kesä on hyvää harrastusaikaa kerätä materiaalia, ja talvella voi määrittää kesän materiaalia.
Tule rakentamaan onnistumisia kanssamme
Monipuolinen ja laaja palveluvalikoimamme tarjoaa luonnollisesti erilaisia työtehtäviä ja rooleja henkilöstöllemme. Vahaslaisia työskentelee mm. projektipäällikön, suunnittelijan, arkkitehdin, valvojan, kuntotutkijan, suunnittelu- ja projektiassistentin tehtävissä sekä johtotehtävissä.
Toimintamme kasvaessa ja laajentuessa, haemme jatkuvasti uusia osaajia konserniimme. Haemme työkavereiksi henkilöitä, jotka tekevät töitä pilke silmäkulmassa ja joiden intohimona on mahtava asiakaskokemus.
Pyrimme mahdollisimman hyvin sovittamaan kunkin asiantuntijan työajan elämäntilanteeseen sopivaksi. Ota siis rohkeasti yhteyttä, kerro tilanteestasi ja toiveistasi.
Tervetuloa kasvamaan alan parhaaksi asiantuntijaksi kokeneiden asiantuntijoidemme ohjaukseen! #rakennetaanonnistujia
Lue lisää uramahdollisuuksistamme täältä.