Tytönheitukoita rakennusalalla

Olin viime viikonloppuna tilaisuudessa, johon oli kerääntynyt pieni joukko korjausrakentamisen ammattilaisia, urakoitsijoiden sekä konsulttien edustajia – lähes kaikki miehiä. Ainoat naiset noin tusinan hengen porukassa olivat meiltä Vahaselta. Ja vaikka olemme kaikki kolme ylittäneet kolmenkympin rajapyykin jo vuosia sitten, emmekä ole siis ihan suoraan koulun penkiltä, olimme selkeästi porukan nuorimpia.

Illan edetessä yksi herroista lähestyi minua. Kertoi omasta pitkästä kokemuksestaan rakennusalalla ja työmailla ja totesi päätteeksi hyvin vakavana, että Vahasella ei taida mennä kovin hyvin korjauspuolella. Kysyin tietysti kiinnostuneena mistä moinen käsitys oli hänelle muodostunut ja vastauksen sainkin selkeänä: ”Odotin että tänne olisi tullut päteviä ja parhaita korjaushankkeiden projektipäälliköitä, mutta onko teillä tosiaan tuollaisia tytönheitukoita töissä valvojina ja projektipäälliköinä?”.

Hieman tyttöseksi muistan kyllä tunteneeni itseni, kun ensimmäisen kerran vastavalmistuneena DI:nä ja uunituoreena projektipäällikkönä astelin työmaakokoukseen, joka minun piti itse puheenjohtajana pitää. Kävelin putkiremonttityömaan työmaatoimistoon ja istuin pöydän päähän puheenjohtajan paikalle. Pöydän ympärillä kokouksen avaamista odotti reilu tusina miehiä, joiden keskimääräinen ikä oli hyvinkin tuplat omaani verrattuna. Roolini huoneen ainoana ja nuorena naisena ei olisi alleviivaamista kaivannut, mutta kuin huutomerkkinä tilanteelle, kopin joka ikinen seinä oli vuorattu kuvilla, joissa alastomat naiset hymyilivät tilanteelle. Hieman koomista ja ehkä jopa aavistuksen mautonta, mutta opin nopeasti olemaan hämmentymättä ja hoidin hommani. Hoidin muuten hommani hyvin. Enkä ole sen koommin itseäni tytönheitukaksi työmaakokouksissa tai muuallakaan tuntenut.

Silti olen hyvin hämmentynyt kommentista, jonka projektipäälliköistämme nyt sain. Onko tosiaan niin, että reilut kymmenen vuotta alalla ollut ja meriittinsä ansainnut nainen nähdään tyttösenä, jonka osaamista on syytä epäillä vain tästä syystä? Ei varmasti kaikkien, mutta edes kenenkään silmin?

Alamme tarvitsee naisia. Työvoimapula, sekä urakointi- että konsulttipuolella, on tosiasia. Korjausrakentaminen Suomessa jatkaa kasvuaan, eikä korjauspuolta osaavaa ja motivoitunutta työnjohto- ja suunnitteluhenkilöstöä meinaa löytää kiviä kääntämälläkään. Meidän täytyy lähteä siitä, että rakennusalan ja korjausrakentamisen opiskelu saadaan mahdollisimman houkuttelevaksi myös nuorille naisille ja että tällä alalla nuoret naiset näkevät uralleen mahdollisuuksia, eivät esteitä ja vanhoillisia asenteita.  Me tarvitsemme kaikki alalle hyviä tekijöitä.

Ja arvatkaas mitä, nuoret naiset eivät ole vain hyviä – he ovat usein aivan huippuja! Skarppeja, tarkkoja, teknisesti taitavia, vastuuntuntoisia ja mikä merkittävintä, usein myös sosiaalisesti lahjakkaita ja aidosti asiakastyöstä nauttivia. Vuorovaikutustaitojen tarpeellisuutta onnistuneen rakennushankkeen menestystekijänä ei kannata vähätellä, kuten kollegani Pasi totesi omassa blogikirjoituksessaan. Nuoret naiset myös usein pesevät innokkuudellaan ja asenteellaan sen, minkä ehkä kokemusvuosissa jäävät monista vanhemmista äijistä ja työmaakonkareista. Aivan kuten nuoret miehetkin.

”Tässä on monelle rakennusalan yritykselle tsemppaamisen ja muutoksen paikka, johon ei kuitenkaan ole syytä ryhtyä vain feminismin ja tasa-arvon vuoksi, vaan yksinkertaisesti siitä syystä, että osaava ja monipuolinen henkilöstö on yksi parhaista kilpailueduista nyt ja erityisesti tulevaisuudessa.”

Kuten Skanska Oy:n toimitusjohtaja Tuomas Särkilahti omassa asiaa käsittelevässä blogissaan kirjoittaa, ”jos rakennusalan yrityksen henkilöstössä ei ole samaa monimuotoisuutta kuin ympäröivässä yhteiskunnassa, uhkana on, että asiakkaita ei ymmärretä eikä asiakastarpeisiin vastata parhaalla mahdollisella tavalla”. Tässä on monelle rakennusalan yritykselle tsemppaamisen ja muutoksen paikka, johon ei kuitenkaan ole syytä ryhtyä vain feminismin ja tasa-arvon vuoksi, vaan yksinkertaisesti siitä syystä, että osaava ja monipuolinen henkilöstö on yksi parhaista kilpailueduista nyt ja erityisesti tulevaisuudessa.

Loppuun vielä terveiset tälle herralle, joka huolensa minulle esitti. Ei, meillä Vahasella ei mene huonosti koska meillä on töissä tytönheitukoita. Päinvastoin, meillä menee erityisen hyvin koska meillä on töissä monipuolinen joukko parhaita korjausrakentamisen osaajia. Heistä osa on myös aivan huippuja nuoria naisia.

Eerika Hyry on Vahanen PRO Oy:n toimitusjohtaja, joka tuntee päivittäin iloa ja ylpeyttä oman yrityksensä huippujengistä, miehistä ja naisista, nuorista ja vähän vanhemmista.