Pohjoisesplanadilla sijaitseva Grönqvistin talo on kaupunkikuvallisesti merkittävä suojelukohde. Kiinteistön julkisivukorjaus voitti turvallisuutensa ja ilmeensä ansiosta ensimmäisen palkinnon Helsingin kaupungin järjestämässä vuoden katutyömaakilpailussa. Vahanen toimitti hankkeeseen kadunpuoleisten julkisivujen korjaussuunnittelun.
Oy F.W. Grönqvist AB:n toimeksiannosta tehdyssä katujulkisivujen korjaushankkeessa pääsuunnittelijana ja arkkitehtina toimi Vahanen Suunnittelupalvelut Oy:n arkkitehti Pertti Markkanen, ja lupa- ja värityssuunnitelmien avustavana arkkitehtina toimi Kerdmoh Piyapong. Rappaus- ja ikkunakorjausten rakennesuunnitelmat ja työselosteet laati rakennesuunnittelija Mikael Vahtera Vahasen Hämeenlinnan toimipisteestä. Vaativan julkisivu-urakan toteutti Etelä-Suomen Julkisivupalvelu Oy.
Tehtailija Fredrik Wilhelm Grönqvistin rakennuttama ja arkkitehti Theodor Höijerin suunnittelema ”Grönqvistin talo” valmistui vuonna 1883 ja oli aikanaan Pohjoismaiden suurin yksityisen tahon rakennuttama kivinen asuintalo, jossa oli katutason liikekerros. Asuinkerroksia on sittemmin 1930-luvulta lähtien muutettu vaiheittain toimistotiloiksi. Katujulkisivuja on peruskorjattu 1970-luvulla sekä laajemmin vuosina 1997–1998. Nykyisiä liike- ja toimistotiloja, joissa toimivat muun muassa Kanadan ja Islannin suurlähetystöt, vuokraa kiinteistön omistaja Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen. Kiinteistöomaisuutta hallinnoi Realia Management Oy.
– Korjaussuunnitteluun sisältyivät Pohjoisesplanadin, Kluuvikadun sekä Fabianinkadun puoleiset julkisivut rappauksineen ja ornamentteineen sekä merkittävänä osana kaikkien katujulkisivujen puuikkunoiden kunnostus, kertoo Markkanen. – Grönqvistin talo on keskeinen, kaupunkikuvallisesti ja kulttuurihistoriallisesti merkittävä, suojeltu arvokiinteistö, jonka julkisivujen kunnostuksessa huolellinen suunnittelu ja asiantuntija- sekä viranomaisyhteistyö olivat ratkaisevassa roolissa.
Grönqvistin talon kunnostuksissa avainasiantuntijoita ovat olleet muun muassa Helsingin kaupunginmuseon Jaana Perttilä, rakennuskonservaattori Pentti Pietarila sekä edellisessä laajemmassa julkisivukorjaushankkeessa mukana olleet arkkitehdit Tuula Pöyhiä ja Kati Winterhalter.
– Suunnittelussa on ennen kaikkea otettava huomioon se, että lähdetään korjaamaan yli 100-vuotiasta rakennusta, joka on rakennusvalvonnan ja museoviranomaisten tarkassa valvonnassa, Markkanen korostaa. – Tämä alkuasetelma on varmastikin suurin haaste minkä tahansa yhtä arvokkaan kohteen korjaushankkeessa.
Julkisivujen värit valittiin väritutkimusten ja lukuisten värimallien perusteella, joita katselmoitiin useissa vaiheissa kaupunginmuseon ja tilaajan edustajien sekä asiantuntijoiden yhteistyönä.
– Kaupunginmuseolla on selkeä näkemys rakennuksen museaalisista arvoista ja siitä, mitä pitää ottaa huomioon sen väritystä määritettäessä, Markkanen jatkaa. – Julkisivun värien valinta herättää hankkeessa kuin hankkeessa intohimoja. Tässäkin kohteessa otettiin huomioon asiantuntijoiden tarkasti perusteltujen suositusten lisäksi myös omistajatahon tavoitteet ja näkemykset. Suunnittelun pohjaksi saatiin aiemmin tehdyt selvitykset, väritutkimukset ja dokumentaatiot, joiden pohjalta määriteltiin kaikki väri- ja materiaalivalinnat, kuten rappaus- ja maalityypit. Käytettävissämme oli lisäksi kesällä 2020 tehty katujulkisivujen kuntotutkimus ja sen yhteydessä tehty 3D-mallinnus, jota hyödynnettiin runsaiden ja monimuotoisten koristeaiheiden ja värialueiden määrittelyissä.
Valtava määrä värimalleja ja paljon työmaakäyntejä
Suuri osa Grönqvistin talon julkisivusta on marraskuussa 2021 vielä pressujen alla, mutta Esplanadilta on jo nähtävissä, kuinka edustava lopputulos on oleva. Perusteelliset väriselvitykset ja värimallien laadinta venyttivät työmaan aloitusta alkukesästä, ja loppuvuodesta otetaan tarvittaessa julkisivujen lämmityslaitteet avuksi, jotta urakka valmistuu jouluksi.
– Työmaata peittävä ja suojaava näköispeite on kiinnostava, merkittävän kokoinen ja hintainen osa urakkaa, joka toteutettiin ja tilattiin kiinteistön omistajan, käyttäjän ja urakoitsijan yhteisinvestointina, Markkanen kertoo. – Näköispeitteessä on käytetty rakennuksen valokuvattuja julkisivuja ja värisävyjä, ja sen laatuun panostaminen kertoo kohteen ja hankkeen arvosta. Tavoitteena on ollut myös pressun kierrätettävyys. Eduskuntatalon remontin vastaavasta näköispeitteestä tehtiin laukkuja ja muita tuotteita uusiokäyttöön.
Näköispeite.
– Julkisivuvärejä varten pidettiin lähes 20 katselmusta, joten värimalleja oli valtava määrä, ja myös työmaakäyntejä tarvittiin tavallista enemmän, Markkanen kertoo. – Vaikka aikataulu painoi päälle, urakoitsija ymmärsi hienosti kohteen vaatimukset ja sen, että värimalleja ja niiden yhdistelmiä on käytävä läpi niin kauan, että paletti saadaan pelaaman yhteen kaikkien osapuolten näkökulmasta. Talossa on alkuperäisen tiedon ja mallin mukaan kolme pääväriä: keltaharmaa, okra ja tiilenpunainen, sekä useita säestäviä sävyjä koristeaiheissa. Julkisivun värikerroksia ja -pigmenttejä selvitettiin säilyneistä kerrostumista mikroskooppitutkimuksilla tavoitteena määrittää, millaisia värisävyjä 100 vuotta siten on käytetty. Vaikeutena on, että esimerkiksi kalkkimaalin sävyt muuttuvat ajan myötä, ja siksi rakennuskonservaattori Pentti Pietarilan rooli hankkeessa oli erityisen merkittävä.
– Rappauskorjausten suunnittelu ja noin 300 puuikkunan kartoituskierrokset kuntoluokituksineen sekä jo keväällä alkanut korjaustyöselosteiden laatiminen olivat iso ponnistus rakennesuunnittelija Mikael Vahteran tiimiltä, johon kuuluivat Kenneth Nummelin ja Niina Kemppainen. Koska rakennuksessa on pelkästään virka-aikaisia toimistoja, kaikki ikkunoiden tarkastuskäynnit piti sopia erikseen tilankäyttäjien aikataulujen mukaan, mikä vaati paljon koordinointia. Tiivein, lähes kolmen kuukauden työvaihe oli kuitenkin saada urakkavaiheen asiakirjat kuntoon keväällä 2021. Monien aiempien korjausvaiheiden ja pintakerrostumien vuoksi rappaus- ja ornamenttikorjausten erityishaasteena oli materiaaliteknisten seikkojen ja yhteensopivuuksien ratkaiseminen. Alkuperäisten orgaanisten maalien ohella aiemmissa korjauksissa oli osittain käytetty ”moderneja” epäorgaanisia maaleja, joiden päälle jouduttiin valitsemaan sopivat käsittelyt, kuitenkin siten, että lopputulos olisi ilmeeltään ja väritykseltään yhtenäinen.
Markkanen haluaa kiittää Ilmarisen tilaajatahoa, Talokeskus Oy:n projektinjohtajaa Timo Laitista sekä Etelä-Suomen Julkisivupalvelua, etenkin urakoitsijan vastaavaa työnjohtajaa Janne Paasoa ja maalari Waltteri Perttulaa hyvästä yhteistyöstä, joustavuudesta ja sitkeydestä vaativan prosessin läpiviennissä. Hankkeen lopuksi kootaan vielä dokumentaatio sähköisine toteutuspiirustuksineen ja aineistoineen tilaajaa ja viranomaistahoja varten.
Ilmarisen projektipäällikkö Teemu Leinonen perusteli kiinteistönomistajan kiinnostusta osallistua työmaakilpailuun ja panostaa työmaahan Helsingin Sanomissa kaupunkitilan viihtyisyydellä, joka vaikuttaa kiinteistöjen houkuttelevuuteen. Hän korosti kiinteistön omistajan, käyttäjien ja urakoitsijan välistä yhteistyötä ja sanoi, että huomaamaton työmaa toimii sujuvasti ja sen haitat on minimoitu.
– Olemme iloisia ja ylpeitä saadessamme olla mukana Grönqvistin talon kaltaisen arvokiinteistön hoidossa, sanoo puolestaan Realia Managementin kiinteistöpäällikkö Petri Nurmi. Korjaushankkeen suunnittelutyön ja toteutuksen onnistuminen helsinkiläisten keskeisenä olohuoneena toimivan Espan puiston laidalla paljastuu lopullisesti vasta, kun pressut pudotetaan vuodenvaihteessa.
Lisätiedot:
Pertti Markkanen
Projektipäällikkö, arkkitehti
Vahanen Suunnittelupalvelut Oy
041 461 5390
pertti.markkanen@vahanen.com
Lue lisää vuoden työmaakilpailusta:
Onko tässä remontoinnin tulevaisuus? Arvotaloa paikataan Helsingin keskustassa lähes piilossa ohikulkijoilta (Helsingin Sanomat 9.11.2021)
Valokuvat: Pertti Markkanen