Vaasalaisen asunto-osakeyhtiö Koulukatu 49:n parvekkeiden kuntotutkimuksen tavoitteena oli selvittää rakenteiden vauriot, vaurioiden laajuus sekä korjausvaihtoehdot ja kustannusarviot ehdotetuille korjaustoimenpiteille. Vahanen Rakennusfysiikka Oy toimitti taloyhtiölle selkeät raportit lähtötiedoiksi korjaussuunnittelua varten.
Asunto-osakeyhtiö Koulukatu 49 on vuonna 1974 valmistunut viisikerroksinen asuinkerrostalo. Rakennuksessa on kahdeksan itään suuntautuvaa tuuletusparveketta ja 25 länteen suuntautuvaa huoneistoparveketta. Parvekekaiteet ja -pielet ovat betonielementtirakenteisia, parvekelaatat paikallavalettuja ja ratakiskokannatteisia. Vahanen Rakennusfysiikka Oy toimitti isännöitsijän tilauksesta taloyhtiölle selkeät raportit ja lähtötiedot korjaussuunnittelua varten.
– Rakennetutkimuksen aikana havaittiin, että varsinkin tuuletusparvekkeiden rakenteet ovat altistuneet voimakkaalle kosteusrasitukselle, kertoo Vahanen Rakennusfysiikka Oy:n asiantuntija Arto Toorikka. – Korroosiovaurioita tulee näkyviin lähivuosina, mikäli korjaustoimenpiteitä ei tehdä. Tutkimuksen perusteella todettiin, että korjaus voitaisiin toteuttaa raskaana betonikorjauksena. Tutkimusten valmistumisen jälkeen tilaajan kanssa järjestettiin palaveri, jossa käytiin läpi tulokset ja niiden merkitys.
Tuuletusparvekkeiden rakenteet olivat altistuneet voimakkaalle kosteusrasitukselle.
– Parvekkeiden raskaat betonikorjaukset ja kaiteiden uusiminen lähentelevät kustannuksiltaan uuden parvekkeen hintaa, Toorikka jatkaa. – Tilaaja päätyi siksi jatkamaan suunnittelua siten, että tuuletusparvekkeet puretaan ja huoneistoparvekkeet uusitaan kokonaisuudessaan. Tarinan opetus on se, että rakenteiden tutkimus hankesuunnitteluvaiheessa auttaa valitsemaan järkevimmän ja kustannustehokkaimman toteutustavan.
Rakennetutkimuksen osuus on yleensä vain 1 % korjausurakan kokonaiskustannuksista
– Taloyhtiön näkökulmasta tavoitteena on määritellä urakan laajuus niin, että korjataan oikeita asioita, ei liikaa eikä liian vähän, sanoo isännöitsijä Marianna Uljas BUMA-Teamistä. – Betonirakenteiset parvekkeet ovat luonnon armoilla kuluvia osia, joiden kuntoa pitää seurata. Betonille on luonteenomaista, etteivät vauriot näy pinnalle, ja se edellyttää näytteiden ottoa pintaa syvemmältä. Tutkimuksen avulla määritellään rakenteiden kunto ja puutteiden laajuus suunnitelmien pohjaksi. Yhtiökokous päättää toimenpiteistä, ja korjausrahoitus voi mennä pieleen, jos niiden perusteena ei ole tutkimusta. Urakan aikana voi tulla vastaan ikäviä yllätyksiä, mikäli tutkimusta ei ole tehty jo suunnitteluvaiheessa. Se ei ole mukavaa osakkaiden näkökulmasta. Mukana on myös turvallisuusriski, jos betonin palasia irtoilee ja putoaa alas.
Urakan laajuus tulee määritellä niin, että korjataan oikeita asioita, ei liikaa eikä liian vähän, kertoo isännöitsijä Marianna Uljas BUMA-Teamistä. Vasemmalla Arto Toorikka.
– Yhteistyö tutkimuskumppanin kanssa sujui hyvin, ja raportointi oli selkeää, hyvin dokumentoitua, jopa videomuodossa, ja avointa kysymyksille, mikä on tärkeää, jotta hallituksessa ymmärretään lähtötilanne, Uljas jatkaa.
– Rakennetutkimuksen kustannus on yleensä alle prosentti urakan kokonaiskustannuksesta, joten siitä ei ole syytä tinkiä, koska tutkimatta jättäminen voi kostautua monikertaisesti korjausvaiheessa, Toorikka sanoo. – Kun puhutaan joitakin kymmeniä vuosia vanhoista rakenteista, todellisen korjaustarpeen lähtötiedoiksi tarvitaan aina kuntotutkimus. Vaasassa ei ole ollut niin vahvaa kuntotutkimuskulttuuria kuin monilla muilla alueilla, mutta toivottavasti sitä saadaan kehitettyä.
Asunto-osakeyhtiö Koulukatu 49:n hallituksen jäsen Kaisa Salmi, joka työskentelee vanhempana rakennesuunnittelijana Contria Oy:ssä, puolsi ja suositteli rakennetutkimusta ja kiitteli Vahanen Rakennefysiikkaa erityisesti raporttien selkeydestä ja lähtötietojen kattavuudesta.
Lisätiedot:
Arto Toorikka
Projektipäällikkö, rakennusterveysasiantuntija
Vahanen Rakennusfysiikka Oy
044 768 8346
arto.toorikka@vahanen.com