Jätepuun tuotteistaminen edistää kierrättämistä

Jätteelle pyritään saamaan kiertokulku läpivirtauksen sijaan. Kiertokulun edellytys on, että jätteiden lajittelua ja materiaalihyödyntämistä tehostetaan. Jätepuun materiaalihyödyntämistä End of Waste-menettelyn kautta on tutkinut Vahanen Environment Oy:n suunnittelija Liisa Pekki opinnäytetyössään ”Jätepuun EoW-menettely teollisuuslaitoksen raaka-aineen käsittelyssä”.

Jätepuuta syntyy mm. sellu- ja paperi-, puunjalostus-, pakkaus- ja rakennusteollisuuden toiminnan yhteydessä. Suurin osa (73 %) jätepuusta syntyy sellu- ja paperiteollisuudesta. Vuosittaista syntymäärää on hankala arvioida, koska jätepuu koostuu eri alojen erityyppisistä jätevirroista. Osa jätepuuvirrasta luokitellaan varman jatkokäytön vuoksi sivutuotteeksi jäteluokituksen sijaan, joka aiheuttaa tilastointiin sekaannuksia. Jätepuun lajittelussa on myös puutteita, kun osa puujätteestä kulkeutuu sekajätteen mukana loppusijoitukseen.

Jätepuu voidaan luokitella laatuluokkiin, A, B, C ja D, epäpuhtauksien perusteella. A-luokan jätepuu vastaa neitseellistä puuta ja se ei sisällä mitään haitta-aineita. B-luokan puu on kemiallisesti käsitelty ja siinä voi olla pinnoitteita, kuten esim. liima, lakkaa ja maaleja. C-luokan jätepuu on mm. rakennus- ja purkujätettä ja se on jätejakeena hyvin heterogeeninen. C-puu sisältää raskasmetalleja ja orgaanisia halogenoituja yhdisteitä enemmän kuin luonnonpuu. D-luokan puu sisältää kyllästysaineita ja se luokitellaan vaaralliseksi jätteeksi.

Jätepuun hyödyntäminen ja uudelleen käyttö materiaalina on Suomessa vähäistä ja suurin osa, 93 %, poltetaan energiaksi. Tämän hetkinen jätepuun hyötykäyttö ei vastaa jätehierarkian hyödyntämisjärjestystä ja lainsäädännön avulla on ryhdytty tukemaan ja tehostamaan kierrättämistä. End of Waste (ei enää jätettä/EoW) -menettely on kehitetty helpottamaan ja edistämään jätteen kierrättämistä, vähentämään luonnonvarojen käyttämistä ja minimoimaan syntyvän jätteen määrää. EoW-menettelyn kautta jätteestä muodostuu tuote, jonka voidaan taata olevan ympäristölle ja ihmisille turvallinen, ja sen tuottamisesta ja käytöstä on taloudellista hyötyä.

Jätteeksi luokittelun päättymistä koskevat EoW-kriteerit on määritelty EU:n jätedirektiivissä vuonna 2008. Jäte lakkaa olemasta jätettä kun

  • se on käynyt läpi hyödyntämistoimen
  • sillä on tietty käyttötarkoitus
  • sillä on markkinat tai kysyntää
  • se täyttää tekniset vaatimukset ja noudattaa voimassa olevia säännöksiä ja standardeja
  • sen käytöllä ei ole terveydellisiä tai ympäristöllisiä haittavaikutuksia

Tämän lisäksi jätejakeen prosessointiin määritetään kriteerit, joilla varmistetaan se, että valmiista tuotteesta tulee vaatimusten mukainen. Kriteerejä voidaan asettaa mm. syöttöpanoksena käytetylle materiaalille, käsittelyprosesseille ja tekniikoille, lopputuotteelle ja laadunhallintajärjestelmälle.

Valmiita EU-tasoisia kriteerejä jätteeksi luokittelun päättymisestä on tehty teräs-, alumiini- ja rautaromulle (EU N:o 333/2011), kupariromulle (EU 715/2013) ja lasimurskalle (EU 1179/2012). Suomessa ei ole määritetty kansallisella tasolla EoW-kriteerejä ja päätökset jäteluokituksen päättymisestä tehdään tapauskohtaisesti viranomaisen päätöksellä. Myönteisiä EoW-menettelyn päätöksiä on tähän mennessä annettu Suomessa muutamia.

Materiaalihyödyntämisen tavoitteena ei ole kaikkien jätejakeiden tuotteistaminen ja se, että jätettä ei saisi olla. Tuotteistamisessa tärkeintä on tunnista tarve: Mitä hyötyä tuotteistamisella saavutetaan? Tuotteistamisen eduiksi voidaan katsoa:

  • jätteen kierrätyksen edistäminen
  • luonnonvarojen käytön korvaaminen
  • materiaalin liikkuvuuden ja kaupankäynnin tehostaminen EU-alueella
  • materiaalin arvonnousu
  • materiaalin käyttökohteiden monipuolistuminen
  • helpotukset ja kevennykset lainsäädännöllisiin asioihin
  • mielikuva

Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää A-, B- ja C-puun tuotteistamispotentiaali EoW-menettelyn kautta teollisuuslaitoksen raaka-aineen käytössä. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että A- ja B-puulla on hyvät edellytykset tuotteistamiseen, koska A- ja B-puun pitoisuudet ja ominaisuudet vastaavat pääosin luonnonpuun pitoisuuksia. C-puu on jätejakeena haastava, mutta soveltuu tuotteistamiseen, mikäli sen pitoisuudet alittavat tietyt raja-arvot hyödyntämistoimen jälkeen.

Tuotteistamisen haasteita ovat mm. jätteiden haltijoiden tietämättömyys tuotteistamisen mahdollisuuksista ja puutteet jätepuun lajittelussa. Jos jätepuu pystyttäisiin lajittelemaan laatuluokittain tehokkaammin, saataisiin eroteltua se hyvälaatuinen jätepuujae, jolla on hyvät tuotteistamismahdollisuudet ja vain huonompilaatuisin jätepuu päätyisi polttoon. Tuotteistamista edistäisi myös se, että käytettävien materiaalien kiertokulku, myös käyttöiän päättymisen jälkeen, olisi selvillä etukäteen, esimerkiksi kierrätys otettaisiin huomioon uuden rakennuksen suunnitteluvaiheessa.

Opinnäytetyö on kokonaisuudessaan luettavissa tästä linkistä.

 

Lisätietoja:
Liisa Pekki, Vahanen Environment Oy
Ulla-Maija Liski, Vahanen Environment Oy
puh. 0207 698 698