Kansallisteatterin Kaisaniemen puoleinen peruskorjaus loppusuoralla

Arvokohteen pitkää taivalta ja tulevaisuuden näkymiä kunnioittava peruskorjaus on maamme mittakaavassa huomattava urakka, josta rakennesuunnittelu muodostaa merkittävän osan. Usean suunnittelutoimiston yhteistyössä Vahanen vastaa maanpäällisten osien suunnittelusta.

Suomen Kansallisteatteri täyttää 150 vuotta vuonna 2022, ja sen meneillään oleva peruskorjaus valmistuu vuonna 2023. Teatterin uusituille runkorakenteille luvataan erittäin pitkää käyttöikää. Peruskorjaushankkeessa parannetaan myös teatterin sisäosien toimivuutta ja esitystekniikkaa. Julkisivujen ilme ja osa sisätiloista on suojeltu luokituksella sr 1, eikä ilmettä saa muuttaa miltään puolelta korttelia.

Peruskorjaushanke on usean osapuolen yhteisponnistus. Pääurakoitsija on SRV, ja projektinjohdosta- ja rakennuttamisesta huolehtii A-Insinöörit, pää- ja arkkitehtisuunnittelusta vastaa Arkkitehdit Davidsson Tarkela Oy, rakennesuunnittelusta Vahanen Suunnittelupalvelut Oy, perustusten saneerauksesta ja geoteknisestä suunnittelusta Sipti Oy, LVIA- ja SPR-suunnittelusta Granlund Oy ja sähkö-, tele- sekä turvallisuussuunnittelusta Yhtyneet Insinöörit Oy. Kansallisteatterin omat tekijät Mika Myllyaho, Antti Aho, Kati Lukka ja Kalle Ropponen ovat työskennelleet osana suunnittelun ydinryhmää. Hankkeen arvo on noin 50 miljoonaa, josta rakennesuunnittelun osuus on parisen prosenttia.

– Hankkeen tavoitteena on uudistaa Kansallisteatteriin toimivat tilat, jotta se voi lunastaa paikkansa maan parhaana teatterina ainakin vielä seuraavat 150 vuotta, sanoo hankkeen vastaava rakennesuunnittelija Kari Saarivirta Vahanen Suunnittelupalvelut Oy:stä. – Runkorakenteisiin valittiin turvallisia ja testattuja, pitkäikäisiä ratkaisuja, koska kestävä rakentaminen on oleellista näin merkittävässä julkisessa hankkeessa.

Kansallisteatterin Rautatientorin puoleinen osa on viimeksi kunnostettu 2000-luvun alkupuolella. Kaisaniemen puoleisen osan perustukset on nyt meneillään olevassa peruskorjauksessa vahvistettu massiivisilla betoni- ja teräsrakenteilla. Tässä vaiheessa rakennetaan myös lisäosia ja toteutetaan uudet vaipparakenteet sekä vesikatto. Esitystekniikkaa varten lisätään muun muassa kuiluja, väyliä ja huoltosiltoja, jotka vaativat monia tukirakenteita. Hankkeessa on poistettu haitta- ja orgaanisia aineita ja purettu rakenteita betonirungolle, minkä jälkeen betonirunkoa on lähdetty verhoilemaan ulospäin.

Vahanen suunnittelee peruskorjattavan osan maanpäälliset rakenteet

– 1950-luvulla rakennetun osan työmaa on käynnissä, ja sisätyöt ovat edenneet hyvää vauhtia, Saarivirta kertoo. – Vesikatto ja uusi IV-konehuone ovat jo valmiina. Ulkoseinät ovat valmiit lämmön ja kosteuden eristyksen osalta, ja julkisivuelementtejä asennetaan. Ikkunarakenteiden toteutuksen mallikatselmus on pidetty, ja tällä hetkellä edistetään erittäin haastavia akustisia ääneneristysrakenteita. Hankkeen yhtenä merkittävänä haasteena on näiden kaikkien osioiden rakenteellinen yhteensovittaminen ja toisena haasteena se, että teatterin Rautatientorin puoleinen osa on koko ajan käytössä.

– Nykyisen korjaussuunnitelman ideana on saada rakennuksesta pois tasoeroja, jotta tiloista saadaan entistä paljon muuntojoustavammat ja esteettömämmät teatterikäyttöön. Tätä tarkoitusta varten kohteeseen on suunniteltu muun muassa jälkijännitettyjä betonipalkkeja, jännetankovahvistus- ja hiilikuitumenetelmiä sekä paikalla valettuja tasoja. Detaljiikaltaan haastavaa kaksoislasiseinää on yhteensä noin 100 m2 uuden ”Taivassalin” kohdalla. Aikaisemmin teatterin puuverstaana toiminut tila on nyt kelluva ”huone huoneessa” -rakenne. Saliin liittyy massiivinen sisälasinen ääneneristysrakenne, jonka paksuus on 540 mm. Vanhan betonirungon kumminkin puolin taloa on verhoiltu lähes metrin paksuudelta, ja välipohjaan on toteutettu samoin kelluvat huone huoneessa -rakenteet. Remontin yhteydessä toteutetaan esteetön kulku pienen näyttämön ja uuden salin katsomoihin, ja nyt myös lämpiöön pääsee esimerkiksi pyörätuolilla.

Vahaselta peruskorjauksen suunnitteluun osallistuu kuusi henkilöä mukaan lukien Saarivirta vastaavana rakennesuunnittelijana ja projektipäällikkönä.

– Vaikka alkuperäistä suunnitelmaa on päivitetty useita kertoja, tiimimme motivaatio ei ole kärsinyt, vaan aina on siirrytty innolla työstämään uusinta suunnitelmaa, Saarivirta kiittää.

Lisätiedot:
Kari Saarivirta
Yksikönpäällikkö
050 594 1636
kari.saarivirta@vahanen.com
Vahanen Suunnittelupalvelut Oy