Taloyhtiöiden kiinteistökehityshankkeissa on useita osapuolia, joilla on erilaiset intressit. Kaupunki ajaa täydennysrakentamista, taloyhtiö haluaa rahoittaa tulevat remontit myymällä rakennusoikeutta, sijoittaja etsii pääomalleen tuottoa.
– Haasteita voi tulla esimerkiksi siitä, että joku on asunut talossa viisikymmentä vuotta sen rakentamisesta lähtien, toinen on vuokralainen, kolmas asuntosijoittaja ja kivijalassa toimii yrityksiä. Ihmiset tekevät päätöksensä eri lähtökohdista, muistuttaa Vahanen Rakennuttaminen Oy:n lisärakentamishankkeiden asiantuntija Tuomas Johansson.
Hankkeen hyvä johtaminen ja avoimuus luovat turvallisuuden tunnetta. Tietoa kannattaa jakaa heti alusta lähtien, kertoa miten ja missä aikataulussa hanke etenee, milloin tehdään päätöksiä. Omistajien sekä kunnallisten ja alueellisten päättäjätahojen osallistaminen ja erilaisten näkökulmien ymmärtäminen ovat oleellisia. Pelkällä teknistaloudellisella puskemisella ei päästä päämäärään.
Tarjoa riittävästi oikea-aikaista tietoa
– Eräässä hankkeessa olemme järjestäneet kahden vuoden aikana 25 erilaista infotilaisuutta, työpajaa ja kohtaamista. Heti hankkeen alkumetreillä siihen integroitiin asukkaiden oma työryhmä tekemään viestintää. Koska osakkaat ovat saaneet riittävästi hyvää informaatiota, päätökset on tehty yksimielisesti, kertoo kiinteistöasiamies Maija Paju.
– Hyvin suunnitellut viestintäkanavat ja asiakirjat ovat osa avoimuutta. Projektipäällikön yhteystietojen tulee olla kaikkien saatavilla ja vastausten kysymyksiin on tultava välittömästi. Mahdollisuus tutustua hankkeen asiakirjoihin lopettaa pihaparlamentit. Kun tiedotetaan riittävästi ja selkeästi, kyselyitä tulee yllättävän vähän, Johansson jatkaa.
Hankkeelle on varattava aikaa
– Niin taloyhtiö- kuin moniomisteisten kiinteistöosakeyhtiöiden kehityshankkeissa on annettava aikaa käsitellä asiaa. Olemassa olevan kiinteistön korjausvelka on yleisin lähtölaukaus pohdinnalle kiinteistön kehittämisestä, mutta nykytilanteen realiteetit tulevat usein yllätyksenä. Tällöin omistajat käyvät läpi samat neljä vaihetta kuin surussa: sokki, reaktio, käsittely ja sopeutuminen. Toisilla vaiheet menevät nopeasti, mutta vasta kun kaikki ovat hyväksyneet muutoksen tarpeellisuuden, päästään asiassa eteenpäin, Vahanen Rakennuttaminen Oy:n asiakkuuspäällikkö Jusu Kainulainen sanoo.
– Ennen kiinteistökehityshankkeen aloittamista on tutkittava, onko hanke järkevä, onko sillä toteutumisedellytyksiä. Tarvitaan kaikki oleellinen tieto lähtötilanteesta, jonka jälkeen visioidaan tavoite ja haetaan asiantuntijoiden avulla reitti tavoitteiden saavuttamiseen. Kaikki hankkeet eivät ole ensisijaisesti kaavahankkeita, vaan ne voivat olla myös elinkeinopainotteisia. Hankkeen syvimmän olemuksen perusteella on tunnistettava, keiden kaikkien tahojen kanssa asiaa on edistettävä kaupungin, maakunnan tai valtion suuntaan, Paju toteaa.
Kannattaa myös selvittää, lähtisivätkö naapurikiinteistöt kehittämiseen mukaan, jolloin isomman hankkeen myötä saataisiin ratkaistua yhteisiä tavoitteita kuten autopaikoitus. Tässäkin on hyvä olla ajoissa liikkeellä. Yhtiöt ovat usein eri vaiheissa ja peli on usein menetetty, jos naapurin peruskorjaukset on jo ehditty tehdä.
– Jokaiseen hankkeeseen on haettava paras mahdollinen tiimi, ihmiset, jotka soveltuvat juuri siihen hankkeeseen. Ja muistetaan, että asioiden edistäminen kaupungin eri tahoille on aina hankkeen vastuulla, ei sisäisesti kaupungin tai kunnan, Kainulainen vinkkaa.
Kuvassa vasemmalta Tuomas Johansson, Maiju Paju ja Jusu Kainulainen
Lisätietoja:
Jusu Kainulainen
Asiakkuuspäällikkö
Vahanen Rakennuttaminen Oy
040 8266 737
jusu.kainulainen@vahanen.com
Tuomas Johansson
Projektipäällikkö, palveluvastaava
Vahanen Rakennuttaminen Oy
044 7788 637
tuomas.johansson@vahanen.com