Rakennusten sisäilmaongelmien uusimmista tutkimustuloksista, kehittyvistä käytännöistä ja esimerkkitapauksista keskusteltiin Sisäilmastoseminaarissa 16.3.2016 Helsingissä. Suomalaisen sisäilmastotutkimuksen esittelytilaisuuden aiheet ulottuivat tekniikasta lääketieteeseen. Tämän vuoden uutuutena seminaarin johtoryhmä oli pyytänyt artikkelit ennalta määritellyistä teemoista, kuten toimintamallit ja case-esimerkit (onnistumiset ja epäonnistumiset), joilla pureuduttiin konkretiaan. Teemoihin oli kutsuttu myös useita täsmäesityksiä.
”Sisäilmastoseminaari 2016:ssa korostuivat lukuisat hyvät toimintatavat, joiden avulla kriisiytyneissäkin kohteissa voidaan selättää ongelmat”, arvioi Vahanen Rakennusfysiikka Oy:n yksikönpäällikkö Sami Niemi. ”Onnistumisen avain ei ole pelkkä tekninen osaaminen, vaan avoin viestintä ja yhdessä tekeminen. Esimerkiksi käyttäjiä on otettu aiempaa enemmän mukaan työmaakierroksille vakuuttumaan hienosta tekemisestä.”
”Asioista puhutaan jo reippaasti hyssyttelemättä. Erityisesti mieleen jäi Senaatti-kiinteistöjen erityisasiantuntijan Anne Korven kommentti, että sisäilmavalituksen tekijällä pitäisi olla vastuu siitä mitä aiheuttaa. Perusteettomilla valituksilla voi aiheuttaa kiinteistön omistajalle miljoonienkin eurojen menetykset. Missähän vaiheessa oikeuslaitos alkaa käsitellä tämänkaltaisia vahingonkorvausvaatimuksia”, Niemi jatkaa pohdiskelua Korven esille nostamasta vastuukysymyksestä.
Sami Niemeä huolestuttaa erityisesti rakennusliikkeiden ja rakennusteollisuuden niukka osallistuminen. ”Siltä sektorilta seminaarissa oli paikalla korkeintaan muutama kymmen henkilöä. Hehän työt tekevät ja se on isoin työ. Vaikka miten tutkimme ja ohjaamme, pääroolissa on aina rakentaja. Tätä olen monille urakoitsijoille toistanut: sisäilmakorjauksiin erikoistumalla voittaa varmasti. Silti valitettavasti lähes kaikki urakoitsijat edelleen jatkavat laadustatinkimislinjaa hintakilpailun ikeen alla, vain parasta toivoen – eli sitä, että pienehkö korjaus riittää ja muutenkin sisäilmariskin kanssa leikitään mm. kosteudenhallinnassa ja rakenteiden tiivistyksissä. Toki tilanteesta voi yhtälailla syyttää tilaajatahoja, kuoliaaksikilpailuttamisesta. Tilaajat ovat sentään nyt heränneet muutostarpeeseen. Tilaajien vaatimuksestahan juna on jo alkanut kääntyä ja apuna on rakennusvalvonta kiristämällä mm. laadunvarmistus- ym. vaatimuksiaan.”
”Kaiken kaikkiaan puheenvuoroissa korostui ennakoivan toiminnan merkitys, esimerkiksi rakentamisen kosteudenhallinnassa ja tarpeenmukaisessa rakenteiden tiivistämisessä”, Niemi kiteyttää lopuksi rakentavassa hengessä.
Messukeskukseen kokoontuneet 1300 asiantuntijaa seurasivat Vahanen Rakennusfysiikka Oy:n kolmea esitelmää:
DI, RTA Katariina Laine: Miten viestin oikein sisäilmahankkeessa
”Kokemus on osoittanut, että hyvä viestintä on avainasemassa koko korjaushankkeen onnistumisen kannalta”, Katariina Laine painotti.
”Riskiviestintä on taitolaji. Sisäilmasto-ongelmia koskevasta viestinnästä tekee haasteellisen se, että ongelmiin kytkeytyy terveyteen ja hyvinvointiin liittyviä riskejä. Avoin toimintatapa sekä vastavuoroinen ja tasavertainen viestintä vähentävät vastakkaisasettelua ja parantavat luottamusta eri osapuolten välillä. Sisäilmasto-ongelmista ja niiden ratkaisemisesta kannattaa viestiä ennakoivasti ja säännöllisesti. Siten myös estetään perusteettomien huhujen ja huolestuneisuuden leviäminen sekä väärinkäsitykset.”
DI Petri Mannonen: Hyvällä rakentamisen kosteudenhallinnalla ja kuivaketjuperiaatteella hyvää sisäilmaa
Yleisöön menevä oli myös Petri Mannosen esitys, joka summasi kosteudenhallinnan keskeiset kehitysvaiheet 1990-luvun lopulta nykyisiin, toimiviin käytäntöihin. Esimerkiksi Oulun rakennusvalvonnan johdolla kaupungit ja ympäristöministeriö ovat kehittäneet Kuivaketju 10 -toimintamallin, jossa kymmenen merkittävimmän kosteusriskin hallinnalla saadaan 80% kosteusvaurioista pois. ”Varsinkin suurissa kaupungeissa rakennusvalvonta on panostanut kosteudenhallintaan. Urakoitsijat käyttävät yhä useammin sääsuojia, kosteudenhallintasuunnitelma tehdään ajoissa ja sitä noudatetaan; toimenpiteet dokumentoidaan.”
”Koulutuksen kehittäminen on avainasemassa: Usein rakennusprojektissa kosteudenhallinnan suunnittelu on kohteen rakennesuunnittelijan vastuulla, mikä menee osittain rakennesuunnittelijan tietotaidon ulkopuolelle, ja tästä aiheutuukin lisäkoulutustarvetta.”
”Kun kosteudenhallinta ajetaan sisään kaikkeen rakentamiseen kuten työsuojelu aikanaan, ja hyödynnetään uutta tekniikkaa esimerkiksi käyttötilanteessa – vaikkapa kosteuden kannalta kriittisten rakenteiden kosteusmonitorointi etänä – palautetaan luottamus rakentamiseen”, Petri Mannonen näkee.
Ins. (AMK) Mikko Koskivuori: Rakenteiden tiivistämisen yksityiskohtiin uutta tietoa
”Hyvä ilmatiiviys on edellytys rakenteiden oikeanlaiselle toiminnalle ja sitä on edellytetty pitkään myös Suomen Rakentamismääräyskokoelmassa. Kuitenkaan rakenneliittymien ilmatiiviyden toteutuksesta aiemmin annetut ohjeistukset ja ohjeistusten mukaiset asennukset eivät ole täysin vastanneet määräyksissä edellytettyä ilmatiiviyden tasoa. Asennuksilla saavutettu ilmatiiviys tulee saada vastaamaan rakentamismääräyskokoelmassa määriteltyä tasoa. Lisäksi on kyettävä määrittelemään ne tiiviysvaatimukset sekä työ- ja laadunvarmistusmenetelmät, joita kulloisessakin rakennuskohteessa tai tapauksessa tulisi soveltaa”, Mikko Koskivuori korostaa. Koskivuori laati artikkelin yhteistyössä kollegojensa, rkm. Petri Sallisen ja ins. (AMK), tekn. yo Jarno Revon kanssa.
Lisäksi Vahanen Rakennusfysiikka Oy:n FT, RTA Miia Pitkäranta oli mukana seminaariartikkelissa ”The Microbiology of the Built Environment (MoBE) program – recent activities in Europe”, sekä RI Riikka Sutela ja DI Sami Niemi seminaariartikkelissa onnistuneesta helsinkiläisestä peruskorjaushankkeesta.
Sisäilmastoseminaarin järjestivät yhteistyössä Sisäilmayhdistys ry, SIY Sisäilmatieto Oy ja Aalto-yliopiston Energiatekniikan laitoksen LVI- tekniikka.
Sisäilmastoseminaari 2016:n ohjelma ja esitysten kalvot
Twitter: #sisem2016
Vahanen Rakennusfysiikka Oy:n toimitusjohtaja Pekka Laamanen (oik.)
Vahanen-yhtiöihin kuuluva Vahanen Rakennusfysiikka Oy on Suomen suurin sisäilma-alan asiantuntijayritys. Konserni on yksi suurimmista rakennus- ja kiinteistöalan suomalaisista asiantuntijaorganisaatioista. Vahanen tarjoaa uudisrakentamisen, korjausrakentamisen ja kiinteistöjohtamisen kokonaispalveluja, rakennusfysikaalisia asiantuntijapalveluja sekä ympäristöpalveluja. Vahasella työskentelee lähes 400 asiantuntijaa yhdeksässä kotimaisessa toimipisteessä sekä Venäjällä, Virossa ja Romaniassa.
Lisätietoja:
Sami Niemi, Sisäilmastoseminaarin ohjausryhmän jäsen
Yksikönpäällikkö, DI
Vahanen Rakennusfysiikka Oy
sami.niemi(ät)vahanen.com
puh. 050 596 7904
Katariina Laine
Tiimipäällikkö, DI, RTA
Vahanen Rakennusfysiikka Oy
katariina.laine(ät)vahanen.com
puh. 044 768 8326