Vahasella on saatu päätökseen Lähiöharmonia -kehityshanke, joka tehtiin osana Aalto-yliopiston Lähiö 2072 -yhteishanketta. Lähiöharmonian tavoite oli kehittää valmiutta toimia isojen asuinalueiden kehittämisen koordinaattorina korjaus- tai täydennysrakentamisessa ja kehittää näihin liittyvää palvelutarjontaa.
Aihe on hyvin ajankohtainen. Ympäristöministeriön kokoama Remonttiryhmä totesi keväällä toimenpide-ehdotuksissaan, että Suomen lähiöiden rakennuskantaa ei tällä hetkellä ylläpidetä ja korjata riittävästi. Remonttiryhmän näkemyksen mukaan lähiöitä varten tarvitaan uudenlainen korjauskulttuuri, joka korostaa pitkäjänteisyyttä, kokonaisvaltaisuutta ja vuorovaikutteisuutta. Yhtä lailla kuntia kuin yksittäisiä taloyhtiöitä tulisi kannustaa laatimaan kokonaisvaltaisia suunnitelmia lähiöiden ja niiden rakennuskannan kehittämiseksi. Ilman yhteistä strategiaa, korjausrakentaminen tulee pidemmän päälle kalliiksi kunnille ja veronmaksajille.
Lähiöharmonia -hanke tähtää tällaisen strategian luomiseen ja korjaamisen niputtamiseen suurempiin kokonaisuuksiin. Niputtaminen lähtee siitä mitä kaupunki on alueelle kaavaillut mutta yhtä lailla asukkaiden ja muiden paikallistoimijoiden alueellensa asettamista toiveista. Lähiöharmoniassa lähiöalueita tarkastellaankin kokonaisvaltaisesti, mikä tuo osaltaan kustannussäätöjä ja parempaa ymmärrystä siihen mitä kannattaa tehdä milloinkin. Tämä auttaa päättäjiä työssään – kun alueita kehitetään yhteistyössä kokonaisuuksina, saadaan nopeammin päätöksiä ja konkretiaa toteutukseen. Samalla asukkaiden osallisuus parantaa asumisviihtyvyyttä, alueen vetovoimaisuutta ja energiatehokkuutta.
Haaste on aivan uusi koko suomalaiselle asumisen ja rakentamisen kentälle, joten samalla täytyy rakentaa valmiudet lähiökehityksen vaatimiin asiantuntijarooleihin ja tehtäviin. Yksi Lähiöharmonia-kehityshankkeen keskeisimpiä tuloksia olikin nk. aluekoordinaattorin tehtäväkentän rakentaminen. Aluekoordinaattorin tehtävänä on johtaa lähiökehityksen vuorovaikutteista prosessia aina tavoitetilan määrittelystä toteutuksen valvontaan. Aluekoordinaattori esimerkiksi johtaa lähiöalueen selvitys- ja potentiaalitarkastelujen teettämistä ja analysointia. Näitä tehtäviä suoritettaessa tulee huomioida lähiöalueen sosiaalinen hyvinvointi ja energiansäästönäkökulmat kaikessa tekemisessä. Käytännössä prosessi on toteutettava sellaisella tavalla, että lähiön kehittämiseen tulee uudenlaista potkua. Siksi aluekoordinaattorin tarjoamiin palveluihin kuuluu, että eri osapuolet saavat itselleen sopivia tapoja osallistua ja vaikuttaa alueen uudistamiseen tehokkaalla tavalla.
Lähiöharmonia on selkeä jatkumo Vahanen-yhtiöiden vuosikymmenten työlle korjausrakentamisen kehittämisen parissa Suomessa. Vahanen näki 90-luvulla tarpeen suunnitelmalliseen betonijulkisivukorjaukseen, minkä johdosta Vahanen teetti uraauurtavana toimijana kymmeniä korjausrakentamista tukevia lopputöitä. 2000-luvulla Vahanen tarttui tulevaan putkiremonttitarpeeseen, minkä johdosta palveluja kehitettiin IKE-PAP –hankkeessa, lopputulemana menestyksekäs (Vuoden laatuinnovaatiopalkinto 2010) PutkiremonttiPlus –palvelukonsepti. Vuonna 2010 Vahasella huomattiin lähiöiden kokonaisvaltainen kehitystarve, johon pohdittiin ratkaisuja Lähiöharmonia-kehityshankkeessa. Kehityshankkeen lopputuloksena syntyi uudenlaista ajattelua ja palvelumalleja, joilla lähiöstä kehitetään aidosti asukaslähtöisesti entistä parempi. Asukaslähtöisiä palvelumalleja tullaan jatkojalostamaan vielä tulevaisuudessakin.
Lähiö 2072 – matka kaupunginosan radikaaliin kehittämiseen on Tekesin, Aalto-yliopiston, Vahanen-yhtiöiden, Helsingin Energian ja Wiktion rahoittama hanke ajalle 1.1.2012–30.6.2014. Hankkeeseen kuuluu yhteisen tutkimushankkeen lisäksi kaksi kehityshanketta: Vahanen-yhtiöiden Lähiöharmonia ja Helsingin Energian Fiksu kaukolämpö. Hanke sai rahoitusta Tekesin Rakennetun ympäristön ohjelmasta. Voit lukea ARAn julkaiseman raportin osoitteesta:http://hdl.handle.net/10138/135843