Mikä on toimiston kohtalo, onko työtilan käsite muuttunut? Tästä keskustelimme Twitter-chatissä #uusitoimisto – lue yhteenveto vilkkaasta keskustelusta!

Vahanen-yhtiöt järjesti tiistaina 2.6. klo 11–12 Twitter-chatin, jossa keskusteltiin monia askarruttavasta aiheesta: työtilojen muutoksesta, niiden suunnittelusta ja koko etätyön käsitteestä. Rakennuttajat ja tilasuunnittelijat ovat saaneet epidemian takia pöydälleen uusia työtilojen suunnitteluun liittyviä haasteita, mutta voidaanko ne kääntää voitoksi? Oliko koronan aiheuttama digiloikka sittenkin onnen kantamoinen työelämälle?

Chatin aikana tviitattiin noin 220 viestiä ja tavoitettiin Twitterissä yli 35 000 käyttäjää. Lisäksi #uusitoimisto nousi päivän yhdeksi suosituimmista aihetunnisteista Suomen Twitterissä.

Löydät koko chatin Twitteristä tunnisteella #uusitoimisto. Alla yhteenveto keskustelusta.

Chat starttasi kysymyksellä siitä, onko juuri sinun työpaikallasi jo keskusteltu pidempiaikaisista tilamuutoksista?

Vastaajat totesivat, että työpaikolla on puhuttu paljonkin ja katsottu pidemmälle tulevaisuuteen. Osa on jo siirtymässä uusiin, paremmin tilannetta vastaaviin tiloihin. Yksimielistä oli, että muutoksen tuulet puhaltavat, ja työn luonne tulee muuttumaan pysyvästi.

Seuravaaksi pohdittiin toimistotilojen sisätilasuunnittelua ja sitä miten sen uskotaan muuttuvan.

Toimistotyön muuttuminen on ollut vireillä jo pitkään, tieto on pilvessä ja mikään ei sinänsä pakota matkustamaan työpaikalle tai noudattamaan kiireistä ruuhka-aikaelämää. Keskustelussa nousi esiin, että monissa työpaikoissa luovutaan ehkä kiinteistä työpisteistä, mutta luovia väljiä tiloja tullaan tarvitsemaan jatkossakin. On myös mietittävä yhteisiä turvallisia toimintamalleja esim. yhteiskäyttötiloille.  Tilankäytön sähköiset seurantalaitteet lisääntyvät, hygienian, ele- ja ääniohjauksen ja teknologian merkitys kasvaa.

Todettiin, että osa ihmisistä on ollut tyytyväisiä omaan, turvallisen tuntuiseen ”työhuoneeseensa”. Moni uskoo jonkinlaiseen hybridiin, jossa fyysinen paikka ei enää määritä työtilaa niin kuin ennen, vaan töitä tehdään tilanteen mukaan toimistolla tai muualla.

Kolmas kysymys koski toimisto- ja etätyön käsitteitä. Ovatko termit muuttuneet vanhanaikaisiksi koronakriisin aikana?

Se, missä työt tehdään tulevaisuudessa, tulee olemaan yhdentekevää, arvelivat useat vastaajat.

Myös käsitystämme työajasta pitäisi uudistaa ja nykyaikaistaa. Etätyö sinänsä on yhdenvertaista työtä toimistotyön rinnalla jo uuden, vuoden alussa voimaan tulleen työaikalainkin perusteella.

Erilaiset videojärjestelmät ja muut tavat kohdata yleistyvät ja kehittyvät. Aidoille, fyysisille kohtaamisille on kuitenkin tarve etenkin työkulttuurin rakentamisessa ja vahvistamisessa. Työyhteisöä ja -kulttuuria on vaikea luoda ja vaalia kotoa käsin.

Chatissa kysyttiin myös, millaisia työvälineitä ja -tiloja keskustelijoilla oli kotonaan käytössään korona-aikana ja miten niitä voisi parantaa jatkoa varten?

Vastaajat kaipasivat ergonomiaan parannuksia, etenkin parempia työtuoleja ja sähköpöytiä kaipasi moni. Keskustelijat miettivät, tulisiko työnantajan jatkossa osallistua kodin työpisteen hankintoihin, yhteyksiin ja työergonomiaan – tällä hetkellä työhuoneen hankinnat voi vähentää verotuksessa.

Moni totesi unelmien työpisteestä puuttuvan enää ne tärkeät kollegat.

Keskusteluissa nousi esiin myös kotona työskentelyn haittapuolet – työvälineet pitää siivota pois keittiön pöydältä, jotta työ ei ole kotona jatkuvasti läsnä.

Viides kysymys käsitteli henkilökohtaisia hankintoja tai suunnitelmia, joihin etätyö on mahdollisesti vaikuttanut.

Varsinaisia suuria hankintoja eivät osallistujat olleet tehneet, mutta mökiltä käsin työskentely oli tullut monelle tavaksi. Toiset taas halusivat pitää esimerkiksi kesämökin pyhitettynä rentoutumiselle, eikä sitä haluttu sotkea työntekoon.

Moni arveli kiinnittävänsä seuraavan kodin suunnittelussa työnteon sujuvuuteen paljon enemmän huomiota.

Viimeinen kysymys käsitteli alan haasteita, jotka iskevät työn ja tilan ollessa murroksessa etenkin toimitilarakentajiin sekä tilasuunnittelijoihin.

Keskustelijat visioivat, että tulevaisuudessa suuret toimistotilat voisivat muuntautua tiloiksi, joissa olisi sekä työ- että asuinkerroksia. Työkerroksista voisi vuokrata työtiloja pidemmäksi tai lyhyeksi periodiksi, yrityksen tai freelancerin tarpeiden mukaan. Osa keskustelijoista toppuutteli kuitenkin, ettei alalla tapahdu jättimäisiä muutoksia lyhyessä ajassa.

Toimistotilojen joustavuudesta tulevaisuudessa oltiin samaa mieltä: tilojen täytyy taipua erilaisiin tarpeisiin. Kohtaamispaikkoja tarvitaan enemmän – kiinteitä työpisteitä vähemmän.

Lisätietoja:

Hanna Hilmola
Suunnittelujohtaja
Innovarch Oy
040 566 0333
hanna.hilmola@vahanen.com

Tutustu toimitila- ja työympäristösuunnittelupalveluihimme.

Susanna Vanhanen
Markkinointi- ja viestintäjohtaja
Vahanen-yhtiöt
040 742 6128
susanna.vanhanen@vahanen.com

X