Myllypuron sairaala muuntui Hekan senioriasunnoiksi

Peruskorjaus- ja muutostöiden yhteydessä 3.-7. kerroksen osastotoiminta muutettiin palveluasumiseksi. Rakennuksen alimpiin kerroksiin sijoitettiin palvelukeskus, päivätoimintatilat ja kodinhoidontilat. Peruskorjauksen yhteydessä tehtiin kattavia tilamuutoksia, talotekniikan uusiminen sekä julkisivujen tiiliverhouksien uusiminen.

Vuonna 1970 valmistunut kiinteistö oli aikaisemmin perinteinen vanhainkoti ja tunnettiin nimellä Sairaskoti tai Myllypuron sairaala. Vuoden 2010 alussa kiinteistössä alettiin tarjota päivätoimintaa ja vanhusten palveluasumista. Nyt valmistuneen peruskorjauksen tilasi Helsingin kaupungin asunnot Oy (Heka). Kohteessa on 7 kerrosta sekä kaksikerroksinen matala rakennus pääsisäänkäynteineen, josta pääsee yhdyskäytävää pitkin asuinkerroksiin.

Myllymatkantie 4:ssä on teknisiä tiloja 2166 m2 ja asuintilaa 6340 m2. Palvelukeskuksen, ruokasalin ja päivätoiminnan käyttöön on varattu noin 3000 m2. Kohteessa on 20-26 m²:n asuinpaikkoja 136 henkilölle ja 11 kappaletta 12-13-paikkaisia ryhmäkoteja. Ryhmäkodeissa on olohuone, parveke, keittiö, ruokailutila, sauna, kodinhoitohuone sekä henkilökunnan tila. Asukkaille on lisäksi isoja lasitettuja parvekkeita oleskelua varten. Tarjolla on kuntoutus- ja liikuntatiloja, keittiö ja ravintola, joka tarjoaa ruokapalveluja myös talon ulkopuolisille kävijöille.

‒ Uusi palvelukeskus on avoinna kaikille: alueen muutkin seniorit ja työttömät voivat osallistua ruokailuun ja toimintaan. Varsinainen päivätoiminta on tarkoitettu sosiaali- ja terveystoimen valitsemille kotihoidon muistisairaille, kertoi Hekan erityisasuntojen kiinteistöpäällikkö Timo Savolainen Hekan Hima-julkaisussa vuonna 2019.

Kohteessa on erityisesti panostettu ikäihmisten huolettomaan ja turvattuun asumiseen. Talosta löytyy kattava sammutusjärjestelmä, monipuolista turvatekniikkaa, kaatumisen ilmaisevaa älylattiaa ja hoitajan kutsunapit. Tiloihin on valittu kulutusta kestävät materiaalit ja kalusteet, jotka täyttävät invamääräykset ja -mitoitukset, ja pyörätuolilla pääsee liikkumaan koko rakennuksessa.

Sama suunnitteluryhmä jatkoi hankesuunnittelusta toteutukseen

Vahanen Suunnittelupalvelut Oy oli mukana jo Myllymatkantie 4:n hankesuunnitteluvaiheessa vuonna 2015 määrittämässä muutos- ja tutkimustarpeita. Tämän jälkeen sama suunnitteluryhmä jatkoi hankkeessa ja Vahanen valittiin toimittamaan myös kohteen rakennesuunnittelu. Osan hankesuunnitteluvaiheen kuntotutkimuksista toimitti Vahanen Rakennusfysiikka Oy.

– Projekti oli poikkeuksellisen pitkä ja iso urakka, koska kyseessä on niin iso rakennus, jota korotettiin vielä tekniikkakerroksella, kertoo vastaava rakennesuunnittelija Martti Leppälä Vahasen suunnittelupalveluista. – Vahanen-konsernista on enimmillään ollut mukana parisenkymmentä henkilöä, joista piirtäjämme eli CAD-suunnittelija Vesa Järvinen oli mukana koko hankeen ajan, ja lisäksi osallistui lukuisa joukko rakennesuunnittelijoita. Kiinteistöstä haettiin aluksi mittoja laserkeilaamalla arkkitehtipiirustusten laatimiseksi. Kaikki ikkunat ja julkisivumuuraus on uusittu, ja katolle tekniikkakerrokseen on sijoitettu IV-konehuone.

– Yksi kohteen haasteista oli kahitiilisen julkisivumuurauksen toteutus. Nykymääräysten mukaan eristettynä julkisivu kasvoi 100 mm ulommaksi, ja tiilien kannattelemiseksi tehtiin tarkat kannakoinnit ja manttelointi perusmuuriin, jotta kuormat saatiin hallitusti alas. Kohde vaati siis räätälöityä rakennesuunnittelua. Arkkitehdin valinta oli reikätiili, joka on hieman painavampaa ja kellertävämpää kuin alkuperäinen kahi. Ikkunoissa on nyt sisään menevä aihe ja julkisivussa tyylikkään moderni ilme, Leppälä kertoo.

– Rakennukset yhdistävän yhdyskäytävän varrella on lasiseinäinen, pohjoiseen avautuva 35 m2:n viherhuone/talvipuutarha ja maan alla siisti tekniikkakäytävä, jota pitkin voi kävellä. Se vaati jonkin verran salaojasuunnittelua. Nopparakennuksen aulassa olevan virkistysalueen takana on teräsallas ja sen päällä taidemäärärahalla hankittu pyörivä kierrätystaideteos, joiden noin 5000 kg:n yhteispaino vaati erillisen teräs- ja pilarituennan. Aurinko osuu kauniisti vesiaiheeseen nopparakennuksen katolla olevan valoaukon kautta, Leppälä jatkaa.

– Palvelurakennuksessa on hotellitason turvajärjestelyt. Palo-osastoinnissa riitti teknistä haastetta ja tarkastettavaa, kun monta konehuonetta palvelee eri yksiköitä. Yksi haasteellinen alue olivat kellarin savunpoistoreitit. Massiivibetonivalurakenne helpotti uuden talotekniikan rei’ityksiä, mutta palkkilävistyksiä piti jonkin verran siirrellä sopivampiin paikkoihin ja sovitella tekniikkaa melko mataliin kerroksiin. Ensimmäisen kerroksen laataston syvempiä kohtia jouduttiin paikkailemaan, ja toisessa kerroksessa purettiin vanhaa hissiä, joka oli kantava rakenne. Sovitukseen käytettiin reilusti aikaa. Vanhoja rakenteita säilytettiin mahdollisimman paljon, mutta alakertaan innovoitiin uusi kanava maan alle, ja samoin keittiön huuvarakenteiden mahduttaminen vaati neuvottelua urakoitsijan kanssa, minkä tuloksena keksittiin toinen ratkaisu, joka alensi vähän kustannuksia, Leppälä kertoo.

Rakentava yhteys tilaajaan koko hankkeen ajan

– Ensimmäinen kerros oli alun perin toimistotilaa ja pienempiä toimitilahuoneita, jotka purettiin, ja kerros on nyt vinyylilankkulattioineen varsin edustavaa avointa keittiö- ja ruokailutilaa, sanoo Vahanen Suunnittelupalvelut Oy:n projektipäällikkö Päivi Niemi-Luostarinen. – Rakennuksen molemmille sivuille on viher- ja pihasuunnitelman mukaan tulossa pergoloita ja köynnösistutuksia sisäpihamaiseen päiväoleskeluun, ja pitkät parvekkeet on kaikki lasitettu miellyttävään oleskeluun niille, jotka eivät pääse liikkumaan ulos asti. Umpinaisiin päätyseiniin on tehty lisää valoa tuovia ikkuna-aukotuksia. Rakennuksen viihtyisyyttä on siis lisätty huomattavasti, ja asuntoja on myös pariskunnille. Korkealla paikalla sijaitsevasta korkeasta rakennuksesta on näköalaa Sörnäisiin asti, ja katolle on asennettu aurinkopaneeleja.

– Kohteessa kohdattiin pitkälti samantyyppisiä haasteita kuin missä tahansa 1960–1970-luvun korjaussuunnittelussa, koska tekniikkavaatimukset ovat nykyisin niin erilaiset. Nykyaikaisessa palvelurakennuksessa on monimuotoista tekniikkaa, ja IV-tekniikan osuus kasvoi reilusti. Suunnitteluvaihe meni kuitenkin todella hienosti, eikä hetkellisten suunnitteluhaasteiden lisäksi kohdattu mitään suurempia ongelmia. Hankesuunnitteluvaiheesta lähtien meillä oli erityisen hyvä yhteys tilaajaan, joten neuvottelut sujuivat erittäin joustavasti ja koko hankkeen ajan vallitsi hyvä yhteishenki, mikä korostui myös urakanaikaisia satunnaisia haasteita ratkaistaessa, Niemi-Luostarinen sanoo.

– Kaupungille ja alueelle on ollut hienoa, että on voitu säilyttää ja peruskorjata näin iso ja vaativa hanke, sanoo Helsingin kaupungin kaupunkiympäristön projektipäällikkö Katja Silén. – Rakennuttajan näkökulmasta hanke on sisältänyt haasteita muun muassa rakentamisajankohdan ja rakenteiden osalta. Näitä haasteita on ratkottu hankkeen osapuolten kesken. Hanke kokonaisuutena on ollut mielenkiintoinen, haastava ja opettavainen kaikille osapuolille. Yhteistyö suunnittelijoiden kanssa oli sujuvaa hankkeen haasteista huolimatta.

Projektin tiedot:

• Asiakas: Helsingin kaupunki, asuntotuotantotoimisto
• Hanke: Sairaalarakennuksen muutos palvelutaloksi.
• Aika: 2021
• Koko: 15 556 bm²
• AFRYn rooli: hankesuunnittelu, rakennesuunnittelu, kuntotutkimukset