Onnistumistarina: Betonipalatsin peruskorjaus vaatii luovaa ja luottamukseen perustuvaa yhteistyötä

Onnistumistarina | Eteläranta 10

Eteläranta 10 Vahanen ja Skanska

Ainutlaatuisen julkisivukohteen toteutus räätälöidään kohta kohdalta arkkitehdin alkuperäistä ajatusta, rakennuksen käyttäjiä ja työmaatiimin laatutavoitteita kunnioittaen.

Olympiavuonna 1952 valmistunut Eteläranta 10 eli Teollisuuskeskus on tärkeä ja tunnettu kiinteistö Helsingin paraatipaikalla. Viljo Rewell ja Keijo Petäjä suunnittelivat sen muistuttamaan valtamerilaivaa Eteläsataman kupeeseen. Nykyisin rakennuksessa toimii työnantaja- sekä teollisuusjärjestöjä, kuten Elinkeinoelämän keskusliitto ja Teknologiateollisuus.

”Palacen talo” edustaa maailman ensimmäisiä betonielementtikohteita ja on siksi herättänyt kansainvälistäkin kiinnostusta. Rakennuksen omistaa Teollisuuskeskus Oy, jonka tilaamana sen julkisivua kunnostetaan tiiviissä yhteistyössä urakoitsijan ja rakennesuunnittelijan kesken. Vilkkaasti liikennöidyllä kadulla sijaitseva kohde on remontista huolimatta koko ajan toimitila-asiakkaiden käytössä.

− Julkisivun kuorielementeillä olisi ollut vielä käyttöikää jäljellä, mutta kunnostukseen ryhdyttiin vesivuotojen ja energiahukan vuoksi, kertoo rakennesuunnittelusta vastaavan Vahanen Oy:n korjausrakentamisen johtaja Marko Latvala. Työ vaatii yli 400 erilaista kuorielementtiä, joille ei löytynyt valmista kiinnitysjärjestelmää. Niinpä ratkaisut ideoitiin kohta kohdalta yhdessä urakoitsija Skanskan kanssa.

 

Urakoitsija tiiviisti mukana suunnittelunohjauksessa

Ydinkeskustassa ahtaassa liikennepaikassa rakentamisessa on omat haasteensa sekä logistiikan että varastoinnin kannalta. Rakentaminen ja suunnittelu limittyvät, ja urakoitsija on tiiviisti mukana suunnittelunohjauksessa. Hanke on monivuotinen ja etenee lohkoittain sääsuojattuna koko rakentamisen ajan.

− Korjausrakentamisessa on aina omat haasteensa, jotka on tarkoitettu ratkaistaviksi. Urakoitsija on ideoinut Etelärannan telineisiin kiskot kuorielementtikivien liikuttelua varten, jottei 180 kilon kiviä tarvitse nostella käsivoimin, Latvala kertoo.

Eteläranta 10 telineet

Kohteessa haluttiin kunnioittaa Arkkitehtitoimisto Petäjän alkuperäistä suunnitteluratkaisua, joten kohteessa päätettiin käyttää myös uudessa julkisivurakenteessa kuorielementtejä. Nyt arkkitehtinä toimii Keijo Petäjän poika Juha Petäjä.

− Myös ikkunat pidetään linjassa ulkopintojen tasolla, jotta talo näyttää jatkossakin laivalta. Tämä edellytti tarkkaa rakennusfysikaalista tarkastelua ikkunaliittymien osalta, jotta vältytään kylmäsilloilta, lisää Vahanen Oy:n rakennesuunnittelija Arto Kuusela.

Ensimmäiset ikkunat asennettiin kesäkuussa 2016. Urakka valmistuu vuoden 2018 loppuun mennessä.

− Rakenteiden raamit ja reunaehdot on antanut tilaaja sekä kaupunkikuvaneuvottelukunta, kertoo Skanskan vastaava mestari Eero Meriläinen, jolla on kokemusta Etelärannasta työmaana jo vuodesta 2002. – Kehitämme yhdessä tilaajan kanssa ratkaisut, joilla reunaehdot voidaan toteuttaa.

− Rakennusfysiikan näkökulmasta rajaehdot ovat perusratkaisuja haasteellisempia, tuumaa Kuusela. – Rajojen mukaan on pakko löytää toimivat ratkaisut.

− Kun ympärillä on toimiva talo, joudumme käymään joka ainoassa huoneessa, mutta ilmoitamme toimenpiteistä kaksi kuukautta aikaisemmin, Meriläinen kertoo. – Tähän mennessä on asennettu 1200 ikkunaa täysin aikataulun mukaan. Täsmätoimituksia tulee pari kertaa viikossa, lasti puretaan kadulla, ja tavarat siirretään saman tien asennettaviksi.

 

Asentaminen ratkaistaan fyysisten mallikappaleiden avulla

Nykyisin korjausrakentaminenkin suunnitellaan tietokoneella mallintamalla, mutta Eteläranta 10 on niin uniikki kohde, että sen haasteet vaativat fyysistä mallintamista. Hankkeeseen sisältyy poikkeuksellisen pieniä elementtejä.

− Pilottivaiheessa haimme puolisen vuotta eri vaihtoehtoja kiinnitykseen, Meriläinen kertoo. – Lopulta ratkaisu lähti kehittymään suuntaan, joka oli tuotantoteknisesti helppo toteuttaa. Metallirakentaminen vaatii millintarkkaa toleranssia. Onneksi meillä on hankkeessa mukana Pelle Peloton, hän sanoo ja vilkaisee Skanska Talonrakennus Oy:n vanhempaa työnjohtajaa Sami Röökiä.

− Testasimme ratkaisua pikkukoukkuineen vanerikappaleilla ja kehitimme mittatarkan mallikappaleen, joka voidaan asentaa helposti paikalleen, Röök kertoo.

− Asennettavana on 440 eri muotoista kuorielementtiä, ja tarkemittaan pitää virittää noin 500 kappaletta, Meriläinen lisää.

− Mallinnusta jatketaan edelleen, koska haasteena on koko ajan elementtien kiinnittäminen eri asennoissa pystysuorille ja vinoille pinnoille, Arto Kuusela huomauttaa. – Onneksi tilaajana on valveutunut taho, sillä mallinnus on ainoa vaihtoehto viedä hanke sujuvasti läpi.

− Jokainen erilainen elementti ja -ikkunatyyppi on vaatinut erityistä ”keksintöä” asennusten suhteen, Röök kertoo. – Silloin on soitettu äkkiä Arto paikalle hyväksymään ja jatkojalostamaan syntyneitä ideoita tuotantokelpoisiksi.

− Onneksi myös arkkitehti osaa joustaa oikeissa kohdissa ja suostuu luoviin ja järkeviin toteutusehdotuksiin, Meriläinen kiittää. – Ajoittain on saatu ihmetellä, miten aikoinaan onkaan rakennettu.

− Betonielementit on alun perin asennettu valamisen yhteydessä, Kuusela kertoo. – Nyt käytössä oleva jälkikiinnitysmenetelmä on ihan eri maailma. Sen myötä meille kaikille on kertynyt valtavasti tietotaitoa ja on tehty mielettömän upeita keksintöjä, joita pitää pyrkiä hyödyntämään myös tulevissa hankkeissa. Korjausrakentamisessa jokainen kohde on kuitenkin uniikki.

Eteläranta 10:n kuorielementtejä

Eteläranta 10:n kuorielementtejä

 

Viestintä, yhteistyö ja hyvä henki auttavat onnistumaan

Projektin kiehtovista teknisistä yksityiskohdista huolimatta koko tiimi on yhtä mieltä siitä, että ihmisten välinen viestintä ja yhteistyö sekä hyvä henki ovat olleet onnistumisen kannalta ratkaisevassa asemassa. Kaveria ei haluta jättää pulaan, ja lisäksi ammattiylpeys ja -kunnia edellyttävät, että asiakasta voi lopussa katsoa silmiin eikä ratkaisuja tarvitse selitellä jälkikäteen.

− Rakennuksen käyttäjiltä tulee hyvin vähän kielteistä palautetta remontin haitoista, sanoo vastaava mestari Eero Meriläinen. – Kaiken kaikkiaan olemme noudattaneet poikkeuksellista joustoa työajoissa, ja työmaan toiminta on kehittynyt itseohjautuvaksi. Hyvää henkeä luo myös tervehtiminen, reippaus, kohteliaisuus ja yleinen suoraselkäisyys.

Pitkään yhdessä tehnyt tiimi on saavuttanut keskinäisen luottamuksen, johon työn laatu perustuu ja jonka pohjalta voidaan rehellisesti myöntää ja korjata myös viivästykset. Eteläranta 10 ei liene koskaan täysin valmis, koska toimitiloihin tehdään aina muutoksia.

Eteläranta 10 korjausrakentajat

Vasemmalta oikealle: Arto Kuusela, Sami Röök, Eero Meriläinen ja Marko Latvala

X