Paikalla valetun Pöölin lämmin kivijalka yhdistyy kostumatta kylmiin pysäköintikerroksiin

Kuva: Miika Kangasniemi

Hämeenlinnan uudesta palvelu- ja pysäköintilaitoksesta ei haluttu ”möhkälettä”. Rakennuksen ilme sovitettiin teollisen rakentamisen perinteeseen paikalla valamalla, porrastuksilla, kirjotiilimuurauksella ja corten-teräksestä taitetuilla julkisivukaseteilla. Rakennesuunnittelun haasteena oli yhdistää kivijalan lämpimät liiketilat kylmiin yläkerroksiin kosteusteknisesti toimivilla ratkaisuilla. Hanke on onnistumistarina kuitenkin ennen kaikkea siksi, että yhteistyö projektiosapuolten kesken oli niin sujuvaa.

Hämeenlinnan Pysäköinti Oy:n rautatieaseman kylkeen tilaama palvelu- ja pysäköintilaitos avattiin lokakuussa 2020, ja se sai läheisen päiväkodin lasten aivoriihen tuloksena nimekseen Pööli. Nimeä on kiitelty osuvaksi, vaikka sen perimmäinen merkitys ei tiettävästi ole kenenkään tiedossa. Rakennuksen toteutussuunnittelusta ja liiketilojen tilasuunnittelusta vastasi suunnittelutoimisto Inaro Oy. Vahanen Suunnittelupalvelut Oy:n kuusihenkinen tiimi toimitti parivuotiseen hankkeeseen rakenne- ja liitossuunnittelun.

– Aseman alueelle on noin neljän vuoden aikana rakennettu paljon asuinkerrostaloja, ja tilaajan lähtökohtana hankkeeseen oli täyttää asemakaavan niille määräämä autopaikkavelvoite sekä tarjota pysäköintimahdollisuuksia myös junalla matkustaville ja toimitilaa paikallisille palveluille, kertoo Hämeenlinnan Pysäköinti Oy:n toimitusjohtaja Ari Mielty. – Koska rakennus sijaitsee keskustassa kansallisen kaupunkipuiston vieressä, kaavassa edellytettiin, että siinä pitää olla korkeatasoinen julkisivu.

Hämeenlinnassa ehdittiin jo pelätä, että perinteisen punatiiliaseman viereen tulee elementtimöhkäle, mutta niin ei päässyt käymään. Viisikerroksinen noin 20 000 kerrosneliön ja 600 autopaikan kokonaisuus on viipaloitu neljään osaan, ja sen massaa ja julkisivua on elävöitetty asemanalueen rouhean teollisessa hengessä erikoisella muurauksella, kauniisti ruostuvalla corten-teräksellä ja taideteoksilla. Pysäköintikerrokset on porrastettu asema-aukiota kohti, ja ne kapenevat päädyistään.

Jälkijännittämällä avoimemmat pysäköintitilat, matalammat rakennekorkeudet ja halkeilematon betonipinta

– Kyseessä on monimuotoinen, paikallavalurunkoinen rakennus, johon piti suunnitella paljon räätälöityjä rakenneratkaisuja, kertoo Vahanen Suunnittelupalvelujen kehityspäällikkö Antti Haapasalmi.

– Suomessa rakennetaan paljon elementeistä, mutta pysäköintilaitoksissa jälkijännitetty paikallavalurunko on hyväksi havaittu ja usein käytetty vaihtoehto. Jälkijännittämällä päästään pitkiin jänneväleihin, matalampaan rakennekorkeuteen sekä halkeilemattomaan betonipintaan. Pöölin koko kantava runko eli kaikki betonitasot, pilarit ja seinät on paikalla valettu. Hissit ja porrashuoneet tehtiin elementeistä, mutta nekin olivat muodoiltaan haasteellisia rakennesuunnittelun. Betonikatto suunniteltiin sellaiseksi, että sinne voi sijoittaa kaavan vaatimuksen mukaan aurinkopaneeleita, Haapasalmi kertoo.

– Pitkät jännevälit tarkoittavat myös sitä, että pilareita tarvitaan vähemmän, joten pysäköintitila on tavallista avarampi ja sinne on helpompi pysäköidä, Mielty muistuttaa.

– Rakennesuunnittelua on tehty tietomallintamalla koko hankkeen ajan sitä mukaa, kun toteutus on edistynyt, Haapasalmi kertoo. – Ensimmäinen isompi kokonaisuus olivat urakkasuunnitelmat, ja sen jälkeen edettiin toteutussuunnitteluun. Kun pääurakoitsija oli valittu, hankkeeseen tarvittiin nopealla aikataululla toteutussuunnitelmat. Toteutussuunnittelua jouduttiin osittain limittämään rakentamisen kanssa.

– Rakennesuunnittelun kannalta suurin haaste oli yhdistää ensimmäisen kerroksen lämmin liiketila yläkerrosten kylmään pysäköintitilaan. Suunnitelmiin tarvittiin paljon detaljointia, ja piti miettiä, miten taklataan rakennusfysikaaliset haasteet, vedeneristykset ja kylmäsillat. Rakennuksen jännitetyn rungon kiristettävät kaapelit sijaitsevat betonin seassa. Tavoitteena oli saavuttaa vesitiivis, halkeilematon ja mahdollisimman huolto- ja hoitovapaa betonipinta. Kylmän rakennuksen lämpöliikkeet ja paikalla valetun betonin kutistuminen vaativat suunnittelulta erityishuomiota. Kokonaisuuden kannalta piti miettiä erityisesti, miten liikuntasaumalohkot, liitokset ja liittymät toimivat. Lämpöteknisen toimivuuden varalta rakennukseen suunniteltiin lämpökatkoja, esimerkiksi eristekaistoja seinien väliin. Julkisivuihin kiinnitettiin putket, joihin julkisivukasetit kiinnitettiin. Iso kiitos haasteiden ratkomisesta kuuluu myös suunnitteluryhmälle ja kohteen vastaavalle rakennesuunnittelijalle Rimo Lõiville, Haapasalmi sanoo.

Yhteistyö pelasi ja haasteisiin tartuttiin ratkaisukeskeisesti alusta lähtien

– Hankkeesta tekee onnistumistarinan se, että yhteistyö pelasi ja yhteishenki oli alusta loppuun hyvä niin suunnittelijoiden kuin tilaajan ja pääurakoitsijankin kesken, Haapasalmi kehuu. – Yhteinen sävel löytyi heti alkumetreillä, ja työtä leimasi reilu, ratkaisukeskeinen meininki kaikkia osapuolia kohtaan. Ketään ei syytelty puutteista, vaan lähdettiin ensimmäiseksi hakemaan rakentavaa ratkaisua. Työmaa toi epäkohdat esiin hyvissä ajoin, jotta ne päästiin heti oikaisemaan ja saatiin aikaan kiitettävä lopputulos.

– Koska olemme julkinen hankintayksikkö, suunnittelutoimistot valittiin kilpailuttamalla ja pisteyttämällä sekä hinnan että laatukriteerien, muun muassa referenssien, mukaan, Mielty kertoo. – Aluksi suurin haaste oli sovittaa yhteen kaavan vaatimukset ja kustannuspuoli, mutta kokonaisuutta ajatellen hankkeessa päästiin hienosti maaliin, kiitos suunnittelijoiden ja urakoitsijoiden sujuvan ja asiallisen yhteistyön. Rakennesuunnitelmat valmistuivat aina sovitussa aikataulussa, eikä työmaalla tarvinnut odottaa.

Pöölin kivijalan toimitilat valmistuvat marraskuussa 2020, ja niihin tulee käyttäjiksi muun muassa Senaatti-kiinteistöt, TE-keskus ja työllisyyspalvelujen kuntakokeilu. Katolla sijaitsevat aurinkopaneelit mahdollistavat sähköomavaraisuuden muun muassa rakennuksen kuudessa sähköauton latauspisteessä.

X