Ympäristöministeriö asetti elokuussa 2013 Remonttiryhmäksi nimetyn työryhmän, jonka tehtävänä oli esittää lähiöiden korjausvajetta vähentäviä toimenpiteitä. Lisäksi ryhmä esitti rahoitus- ja tukimalleja huomioimalla lyhyen ja pitkän aikavälin suunnitelmallisuuden. Mukana Remonttiryhmässä oli Vahanen konsernista Risto Vahanen. Ehdotus luovutettiin asunto- ja viestintäministeri Pia Viitaselle 18.3.2014.
Työryhmä kokoontui toimikautensa aikana 14 kertaa. Toimikaudella teetettiin mm. kysely lähiökorjaamisen asiantuntijoille lähiökorjaamisen kehittämistarpeista, kuultiin asiantuntijoita sekä ympäristöministeriön ja asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARAn virkamiehiä. Toimenpide-ehdotuskokonaisuuksia tuli kaiken kaikkiaan viideltä osa-alueelta.
Remonttiryhmän mukaan kuntia tulisi kannustaa laatimaan kokonaisvaltaisia suunnitelmia lähiöiden ja niiden rakennuskannan kehittämiseksi. – Lähiön strateginen suunnittelu lähtee liikkeelle kuntastrategian pohjalta. Täytyy tarkastella mikä on lähiön rooli kunnassa, kasvaako lähiö vai ollaanko taantuvalla muuttotappioalueella ja joudutaanko osia lähiöstä ajamaan alas. Asioita ei siis tarkastella kiinteistökohtaisesti, Vahanen toteaa. Strategian laatimiseen kytketään alueen asukkaat, mikä auttaa asukkaita sitoutumaan ja strategian läpimeno paranee.
Kiinteistöjen hoito ei ole tällä hetkellä tarpeeksi suunnitelmallista ja pitkäjänteistä. – Oleellista on suunnitella lähiöiden ylläpitokulttuuri. Osa kiinteistöjen korjauksista aikaistuu, koska kiinteistön ylläpito on laiminlyöty. Asuntoyhtiöiden avustuksia pitkän aikavälin kiinteistöstrategian tai -suunnitelman laatimiseen edistetään, mikä tukee suunnitelmallisen kiinteistönpidon jalkauttamista käytäntöön ja parhaimmillaan suurten korjausten siirtymistä eteenpäin, Vahanen jatkaa.
Ylläpito- ja korjauspalveluja tulisi kehittää nykyaikaista asukaslähtöisempään ja kokonaisvaltaisempaan suuntaan. Korjaushankkeiden asukaslähtöisyydessä on parannettavaa ja Remonttiryhmä esittääkin kehitettäväksi toimivia asukaslähtöisiä prosesseja ja toimintatapoja. – Vahasella on esimerkiksi kehitetty PutkiremonttiPlus-palvelumalli, jossa on keskitytty asukaslähtöisyyteen mm. viestinnän avulla. Vahanen on siis ollut yrityksenä suunnannäyttäjänä tällä osa-alueella, Vahanen mainitsee.
Korjausrakentamisen osuus on noussut yli 50 %:iin rakennusalan volyymistä. – Korjausrakentamisen koulutusta esitetään lisättäväksi kaikilla opetustasoilla. Teknisen elinkaaren ymmärtäminen on erittäin tärkeää kaikessa rakennusalan koulutuksissa, Vahanen muistuttaa. Myös isännöitsijöiden koulutusta esitetään kehitettäväksi vastaamaan nykypäivän osaamisvaatimuksia. Ajatuksena on, että isännöitsijöille tulisi ammattikorkeakoulutasoinen koulutus sekä isännöitsijän erikoisammattitutkinto.
Kuntien ja valtion tukiin kehitysehdotuksia
Lähiöiden arvon säilyttämisen kannalta on tärkeää, että niiden korjaaminen ja uudistaminen olisi helpompaa kuin uusien asuinalueiden rakentaminen. Kuntien tulisikin helpottaa lisärakentamista lähiöiden tonteille. – Kuntien ei enää tulisi periä lisärakennusoikeudesta syntyvää arvonnousua vaan asuntoyhtiö voisi käyttää sen kiinteistön peruskorjaukseen ja ylläpitoon, Vahanen sanoo.
Asuntoyhtiöiden lainarahoitusten saaminen on vaikeutunut ja kallistunut rahoituslaitosten sääntelyn vuoksi. Ehdotuksena on ottaa käyttöön valtion täytetakaus asunto-osakeyhtiöiden peruskorjauslainoille. – Täytetakauksen saamisen edellytyksenä on pitkäjänteisen kiinteistönhoidon suunnitelma so. kiinteistöstrategia. Lisäksi valtion korjausavustukset kohdennettaisiin jatkossa korjaustoimintaan, joka parantaa mm. ekotehokkuutta ja kiinteistökohtaisten strategioiden laatimista, Vahanen sanoo.