Ryhmäkorjauksessa onnistutaan yhteistyöllä

Onnistumistarina: Keinutien ryhmäkorjaushankkeena toteutettu putkiremontti

Helsingin Kontulassa sijaitsevien 60-luvun taloyhtiöiden putkiremontista selvittiin sujuvasti ja kivuttomasti uudenaikaisen hankemallin keinoin. Olennaista on alusta lähtien osallistaa niin asukkaat kuin urakoitsijakin projektin suunnitteluun.

Putkiremontti tulee taloyhtiöllä vastaan ennemmin tai myöhemmin. Moni asukas suhtautuu koitokseen pelonsekaisin odotuksiin. Remonttia ei kuitenkaan tarvitse pelätä, sillä nykyisin edistetään toimintatapoja, joissa kaikilla osapuolilla on yhteiset intressit eikä eturistiriitoja synny. Onnistuminen on kaikkien etu, ja projekti voidaan toteuttaa yhteistyössä eri tahojen kanssa asukkaita kuunnellen.

Keinutie 9:n hallituksen puheenjohtaja Irma Holländer kiittelee kahdeksan viikon väistöä vaatinutta hanketta sujuvuudesta kokonaisuutena ja erityisesti sen suunnitteluvaihetta. Hänellä on noin 20 vuoden kokemus taloyhtiön hallitustyöstä.

– Meidän ei tarvinnut joka viikko pohtia, milloin on seuraava kokous, vaan tapaamiset oli aikataulutettu etukäteen, ja aikataulut pitivät. Hallitukselle annettiin mahdollisuus olla mukana tarkistus- ja käyttöönottokierroksilla. Osallistumisvastuita myös kierrätettiin hallituksen jäsenten kesken.

– Olen aina ollut naapurustoon päin kallellaan ja kysellyt, onko heillä vastaavia kunnostustarpeita, joita voisimme toteuttaa yhdessä, Holländer kertoo. – Taloudellisen edun lisäksi olen hakenut hyötyä logistiikan ja tehokkuuden kannalta. Pihamaan siisteydestä ja helppokulkuisuudesta näki, että remontti sujui mallikkaasti. Samassa yhteydessä uusittiin porraskäytävien pinnat ja lattiat, mikä sekin sujui tehokkaasti sillä välin, kun asukkaat asuivat muualla.

Keinutie 7:n hallituksen puheenjohtajana kevääseen saakka toiminut Mirja Norha on samoilla linjoilla naapurinsa kanssa.

– Kaikki meni oikein hyvin ja mallikkaasti ja yhteistyö kaikkien hankeosapuolten, niin projektijohdon kuin urakoitsijankin kesken sujui hyvin, hän kertoo. – Asukkaatkin ovat olleet tyytyväisiä lopputulokseen. Hankkeen yhteyshenkilönä toimiminen ja työmaakokouksiin osallistuminen vei suurin piirtein muutaman tunnin viikossa. Myös väistöaika sujui kaiken kaikkiaan kivuttomasti, vaikka paria viimeistä linjaa aikaistettiin kuukaudella. Nyt taloyhtiössä ei ole tulossa muita remontteja ainakaan muutamaan vuoteen.

Vuonna 1966 valmistuneet Keinutie 7 (140 huoneistoa) ja 9 (72 huoneistoa) ovat omia yhtiöitään, mutta rakennuksina hyvin samanlaiset, joten niiden kunnostus etenee suunnilleen samassa aikajanassa. Talojen isännöinti on samassa yhtiössä, ja ne pitävät esimerkiksi pihatalkoot samaan aikaan. Hankesuunnitteluvaiheessa tarjouspyynnössä oli mukana useita taloyhtiöitä, mutta loppujen lopuksi urakkahinta vaikutti siihen, että päädyttiin kahden yhtiön malliin. Talon numero 9 remontti valmistui tammikuussa, ja 7 luovutettiin elokuussa 2017.

Keinutie 9

Keinutie 9

Hyvä yhteishenki ja tavoitehinta edistävät putkiremonttia

 – Hanketta edisti taloyhtiöiden hyvä yhteishenki, painottaa projektinjohtaja Atte Stambej Vahanen PRO Oy:stä. – Urakoitsijan kannalta oli kätevää ajatella rakennuksia yhtenä kokonaisuutena. Onnistumiseen vaikutti ennen kaikkea hankkeen toteuttaminen tavoitehintaisena projektinjohtourakkana, eli urakoitsija pääsi varhaisessa vaiheessa mukaan suunnittelemaan kokonaisuutta ja osallistumaan keskusteluun. Näin saatiin mietittyä fiksuja ratkaisuja, jotka osoittautuivat hyviksi myös toteutusvaiheessa.

Käytännössä projektille asetetaan tavoitehinta, ja jos se menee yli, asunto-osakeyhtiö joutuu maksamaan vain puolet yli menevästä summasta. Jos budjetti alittuu, kaikki tahot hyötyvät. Keinutien toisen taloyhtiön osalta pysyttiin tavoitteessa, ja toisen osalta tavoitehinta ylittyi jonkin verran. Molemmat taloyhtiöt alittivat kuitenkin selvästi sen summan, mihin olivat varautuneet.

– Alusta pitäen pidettiin lukuisia antoisia, jopa yli 100 hengen asukasiltoja, Stambej kertoo. – Putkiremonttihan koskettaa kaikkia. Kahdeksan viikon väistöaika on aika normaali tällä hetkellä. Käytännössä monia pieniä puutteita saatiin korjattua jo ennen kuin asukkaat muuttivat takaisin asuntoihinsa. Nopeampaankin aikatauluun olisi päästy, jos olisi pinnistelty, mutta tärkeintä oli varata turvallinen aika rakenteiden toteutukseen ja välttää riskejä. Onnistunut lopputulos näkyy asukastyytyväisyydessä.

Keinutien pihajuhlat

Keinutien naapurustossa yhdessä tekeminen jatkuu edelleen. Syksyllä naapurustossa vietettiin pihajuhlia ja naapurustossa järjestettiin Lähiöfestiin kuuluva Koe tulevaisuuden lähiö -tapahtuma. Taustalla Keinutie 7.

Vaikka Keinutien putkiremontti onnistui todella hyvin, aina löytyy parannettavaa, Stambej muistuttaa.

– Yhteistoiminta on olennaisen tärkeää, eli urakoitsija kannattaa ottaa mukaan hankkeeseen aikaisin. Vielä parempi olisi, jos myös työnjohtajat saataisiin mukaan suunnittelupöydän ääreen, koska he tekevänä osapuolena tietävät, miten ratkaisut oikeasti kannattaa toteuttaa työmaalla. Suunnittelukokousten sijasta pidetään jatkossa työpajatyyppisiä tilaisuuksia.

Keinutie 7 ja 9:n urakoitsijana toimi linjasaneerauksiin erikoistunut Adison Oy.

Vahanen haastaa taloyhtiöt kokeilemaan uusia toimintamalleja ja parempia tapoja tehdä putkiremontti. Sopiva tapa toteuttaa remontti löytyy yhdessä asiakkaan kanssa asukkaiden tarpeet ja toiveet tuntien. Ryhmäkorjauksella voidaan saada säästöjä, laatua ja varmuutta. Yhteistyö lähentää naapurustoa, ja on hyvä, että koko naapuruston remontit hoidetaan kerralla. Kustannushyötyä ei saavuteta automaattisesti, mutta jos esimerkiksi monta pientä taloyhtiötä ryhmäytyy, saadaan aikaan urakoitsijoille ja suunnittelijoillekin houkuttelevampi ja näin ollen edullisempi kokonaisuus.

Keinutie

Lisätietoja http://www.taloyhtio.net/ryhmakorjaus/miksi/

Tutustu myös Kiinteistöpostin artikkeliin Keinutien ryhmäkorjauksesta http://www.kiinteistoposti.fi/artikkelit/keinutien-taloyhtiot-toteuttivat-putkiremontin-kimpassa/