Selvitys: Ravinteiden kierrätyksen mahdollisuudet metsäteollisuuden tehdasprosesseissa ovat laajat

Tuore selvitys luo lisätietoa ravinteiden kierrätyksen mahdollisuuksista. Selvityksessä tarkastellaan Suomen metsäteollisuuden tehdasprosesseja ravinteiden kierrätyksen näkökulmasta ja kuvataan koko toimialan tehdasprosessien ravinnetase sekä ravinnekädenjälki. Ravinnekädenjälki kuvaa metsäteollisuuden positiivista vaikutusta ravinteiden kierrättämisessä sivumateriaalien uudelleenkäytön kautta.

Lähestymistavaksi selvityksessä valittiin metsäteollisuuden tehdasprosessien ravinnetaseen selvittäminen koko Suomen mittakaavassa sekä neljän tehdasesimerkin tasolla. Tehtaiden näkökulma otettiin huomioon erityisesti ravinteiden kierrätykseen liittyvien hyvien tekniikoiden ja käytäntöjen kuvauksessa. Näkökulma on uusi sekä kansallisesti että kansainvälisesti ja tuottaa merkittävää uutta tietoa toimialalle. Selvityksen toteutti Vahanen Environment Oy Metsäteollisuus ry:n toimeksiannosta.

Metsäteollisuuden sivuvirrat ja erityisesti kuori sisältävät merkittävän osan metsäteollisuuden prosesseissa kiertävistä ravinteista. Typpi, fosfori, kalium ja kalsium ovat tässä selvityksessä erityisen kiinnostuksen kohteina, sillä ne ovat pääravinteita, joita lisätään lannoitteina sekä metsä- että viljelymaille.

Ravinteiden kierrättäminen takaisin kasvien käyttöön on luonnon kiertokulun ja ravinnevarantojen kannalta erityisen tärkeää. Ravinteista erityisesti fosforin kierrätys on tärkeää, koska se on rajallinen, uusiutumaton luonnonvara. Suurin osa metsäteollisuuden prosesseissa kiertävistä ravinteista päätyy sivutuotteiden energiahyötykäytössä syntyvään tuhkaan. Tuhkan ravinnekäytön lisääminen olisikin merkittävä keino ravinnekierrätyksen edelleen parantamisessa.

– Selvitys on merkittävä, koska tästä näkökulmasta metsäteollisuuden tehdasprosesseja ei ole tarkasteltu aiemmin Suomessa eikä tietääksemme näin laaja-alaisesti toimialalla muuallakaan maailmassa, sanoo Vahanen Environment Oy:n johtava asiantuntija Esa Salminen.

 

Metsäteollisuus kehittää jatkuvasti kiertotalousratkaisujaan Suomen ja EU:n tavoitteiden mukaisesti

Työn taustalla vaikuttavat niin EU:n, Suomen kuin metsäteollisuuden omat kunnianhimoiset tavoitteet. Metsäteollisuuden omaehtoisissa vastuullisuussitoumuksissa ala sitoutuu materiaalitehokkuuden parantamiseen ja ravinteiden kierrätyksen edistämiseen sekä ratkaisujen kehittämiseen sivuvirtojen jalostusarvon kasvattamiseksi muun muassa teollisten symbioosien avulla.

Suomen ravinnevisiossa Maa- ja metsätalousministeriö on asettanut tavoitteeksi kansallisesti toimivien kierrätysravinnemarkkinoiden toteuttamisen vuoteen 2030 mennessä. Ympäristöministeriön kiertotalouden edistämisohjelmassa ehdotetaan tavoitteita luonnonvarojen käytölle sekä toimenpiteitä, joilla hiilineutraalista kiertotalousyhteiskunnasta tulee taloutemme kestävä perusta vuonna 2035. Kiertotaloudessa ja ravinteiden kierrätyksessä EU-tason sääntelyllä on merkittävä rooli, sillä sisämarkkinoilla tuotteiden ja palveluiden tulisi liikkua vapaasti. Euroopan vihreän kehityksen ohjelmaan (Green Deal, 2019) kuuluvan kiertotalouden toimintasuunnitelman toimet pyrkivät muun muassa edistämään kiertotaloutta luomalla markkinoita uusioraaka-aineille.

Kierrätysmateriaalien markkinoita tulee vahvistaa ja sivutuotteiden ja jätteiden hyötykäytön lainsäädäntökehystä sujuvoittaa

Metsäteollisuudessa on totuttu käyttämään luonnonvaroja tehokkaasti ja kestävästi, ja kaatopaikoille ja vesiin päätyykin enää hyvin vähän ravinteita. Ravinteiden kierrätykseen on herätty erityisesti maapallon fosforivarantojen hupenemisen myötä.

Uusilla toimintatavoilla ja innovaatioilla on keskeinen rooli kierrätyspotentiaalin valjastamisessa. Ravinteiden kierron ja kierrätysasteen seuraaminen, sen tekeminen näkyväksi ja toimenpiteiden kohdistaminen oikein on tärkeää kehityksen mahdollistamiseksi. Metsäteollisuuden tutkimus- ja kehittämispanos on merkittävä ravinteiden kierrätyksen edistämisen näkökulmasta.

Metsäteollisuus tarjoaa ratkaisuja globaaleihin ilmasto- ja ympäristöhaasteisiin monella muullakin tapaa. Puupohjaiset ratkaisut tarjoavat ratkaisuja ilmastonmuutoksen torjuntaan ja korvaavat materiaaleja, joiden tuotantoon liittyy merkittäviä kestävyyshaasteita.

– Ravinteiden kierrätyksen mahdollisuuksia tulee aina tarkastella tapauskohtaisesti. Sivuvirtojen hyödynnettävyyttä voi rajoittaa niiden koostumus tai haitta-ainesisältö. Ravinteiden kierrätyksessä on varmistettava, että toiminta on kokonaisuutena kestävää, eikä johda taloudellisesti tai ympäristön kannalta epäedullisiin kokonaisratkaisuihin esimerkiksi pitkien kuljetusmatkojen vuoksi, sanoo Eerik Ojala, UPM, selvityksen ohjausryhmän puheenjohtaja.

Lainsäädäntöohjauksella on erityisen suuri merkitys ravinteiden kierrätyksen laajentamisen kannalta EU:ssa ja kansallisesti. Kierrätysmateriaalien markkinoita tulee edelleen vahvistaa ja sivutuotteiden ja jätteiden hyötykäytön lainsäädäntökehystä sujuvoittaa nykyisestä.

Lue selvitys Metsäteollisuus ry:n verkkosivuilta.

Lisätietoja:

Esa Salminen
Johtava asiantuntija
Vahanen Environment Oy
044 7688 392
esa.salminen@vahanen.com

Aaron Vuola
Ympäristöasiantuntija
Metsäteollisuus ry
050 539 2583
aaron.vuola@forestindustries.fi