Vahanen Sisäilmastoseminaarissa 2019 – oikeanlaisilla tutkimuksilla ja tarkoituksenmukaisilla korjauksilla kohti terveempiä tiloja

Suomen suurin sisäilma-alan ammattilaistapahtuma keräsi Messukeskuksen Siipeen yhteensä n. 1400 sisäilma-asioiden parissa työskentelevää ja asiasta kiinnostunutta. Seminaarissa korostui jälleen, että hyvä sisäilma on kokonaisuus, joka koostuu lukuisista eri tekijöistä. Ilmanvaihto ja painesuhteiden hallinta nousivat yhdeksi pääteemaksi. Sisäilmayhdistys esitteli Hyvä sisäilmasuositus- osan 1: Suositus ilmanvaihdosta rakennuksen käyttöajan ulkopuolella. Jaksottaisessa ilmanvaihdossa järjestelmä voidaan sammuttaa yöksi, mikä herätti runsasta keskustelua jo ennen seminaaria. Seminaarissa kuultiin myös maistiaisia paine-eron mittaus- ja säätöohjeesta, joka on Ympäristöministeriöllä laadinnassa. Lisäksi tapahtumassa puhuttivat jo alkuun päässeet kansalliset hankkeet: Terveet tilat 2028 sekä Sisäilma ja terveys –ohjelma 2018-2028.

Tapahtumassa toivottiin sisäilma-asioissa onnistumisista kertomista ongelmien korostamisen lisäksi. Hyvä sisäilma voi tukea mm. työn tuottavuutta, ihmisten viihtyvyyttä sekä terveyttä. Vahanen haluaa myös osaltaan tuoda esille sisäilman onnistumisia, ja hyviä tuloksia tuotiin myös esille vahaslaisten seminaariesityksissä. Tänä vuonna vahaslaisia osallistui tapahtumaan n. 50 ja Vahanen Rakennusfysiikalla oli kolme seminaariesitystä tapahtumassa.

Painesuhteiden hallinta ilmatiiviydeltään parannetuissa rakennuksissa. Ella Lahtinen, Vahanen Rakennusfysiikka Oy

Ella Lahtisen diplomityöhön perustuva esitys käsitteli painesuhteiden hallintaa ilmatiiviydeltään parannetuissa rakennuksissa. Tutkimuksessaan Lahtinen tarkasteli kolmea eri koekohdetta, joissa oli eri tavoin parannettu ilmatiiveyttä. Tarkastelluista rakennuksista yksi oli erittäin tiivis, toinen vähemmän tiivis ja kolmas vielä vähemmän tiivis. Kohteita tarkasteltiin ulko- ja sisäilman välisten paine-erojen seurantamittauksin. Esityksessä todettiin, että ulkovaipan sisäkuoreltaan hyvin tiiviissä rakennuksessa painesuhteet voidaan saada tavoitetasolle, mutta pienetkin muutokset vaikuttavat. Vähemmän tiiviissä rakennuksessa taas painesuhteiden hallinta on tärkeää, jotta epätiiviyskohtien kautta sisäilmaan tulevan korvausilman määrä pienenee. Esityksessä myös korostettiin, että ilmanvaihtojärjestelmän perussäädön jälkeen tulee yleensä tehdä hienosäätöä painesuhteiden hallitsemiseksi sekä perehdyttää käyttäjät ja huoltohenkilökunta järjestelmiin. Ellan diplomityön tulokset on huomioitu sekä Sisäilmayhdistyksen että Ympäristöministeriön ohjeiden tausta-aineistossa.

Mittauksia ja havaintoja sisäilmakorjausten jälkiseurannasta. Katariina Laine, Vahanen Rakennusfysiikka Oy

Katariina Laineen esitys käsitteli mittauksia ja havaintoja sisäilmakorjausten jälkiseurannasta. Käsittelyssä oli seitsemän sisäilmakorjattua rakennusta ja niiden korjausten jälkeiset seurantamittaukset (22 korjaustyöaluetta). Rakennuksia seurattiin kolmivaiheisella jälkiseurannalla: käyttöönotosta noin 0-12 kk, noin 2 vuotta ja noin 5 vuotta. Seurantaa kohteisiin tehtiin usein eri menetelmin sekä olosuhdeseurantamittauksin. Seurantamittausten avulla voidaan varmistaa korjauksille asetettujen tavoitetasojen saavuttaminen ja säilyminen erityisesti tilojen käyttöaikana.

Mittauksin osoitettiin, että sisäilman VOC-pitoisuudet laskevat nopeasti hyvin matalalle, kun käytetään M1-luokiteltuja tuotteita ja ilmanvaihto toimii oikein. Ulkovaipparakenteiden viisi vuotta vanhat rakennetiivistykset olivat pääasiassa toimivia ja tiivistysmateriaalit hyväkuntoisia, mikä osoittaa hyvin suunniteltujen ja tehtyjen tiivistysten pitkäikäisyyden. Esityksessä suositeltiin sisäilmakorjausten jälkeistä paine-eroseurantaa: ensimmäisten mittausten jälkeen säätötarvetta esiintyi noin 30 % mitatuista tiloista. Viiden vuoden kohdalla painesuhteet olivat hyvällä tasolla käyttöaikana, joten painesuhteiden hyvä hallinta on mahdollista tiiviissäkin rakennuksessa. Laineen mittaukset myös osoittivat, että toimistorakennuksissa sisäilman kosteuslisä on merkityksettömän pieni, jolloin lievästä ylipaineisuudesta ei ole haittaa varsinkaan, jos vielä hyvin ilmatiivis ulkovaippa estää sisäilman siirtymisen ulkovaipparakenteiden sisälle.

Kokemuksia betonirakenteiden päällystämisen ohjeiden soveltamisesta ja tarkennusehdotuksia. Sami Niemi, Vahanen Rakennusfysiikka Oy

Sami Niemi esitteli hyviä ja huonoja kokemuksia betonirakenteiden päällystämisen ohjeiden soveltamisesta ja tarjosi keinoja onnistumisen varmistamiseksi. Vuosina 2007 ja 2010 julkaistuilla ohjeilla on pärjätty varsin hyvin tähän asti ja mittausten taso on parantunut viime vuosina. Nykyisin tiiviimmät lattiapäällysteet ja muuttuneet rakenneratkaisut ovat johtaneet siihen, että ohjeistuksessa on tarkennustarpeita, koska mittauksissa on edelleen puutteita esimerkiksi mittaussyvyyden ja mittaustarkkuuden arvioinnissa sekä mittauskohtien valintaperusteiden huomioinnissa. Tasoitteilla on saatavissa lisäturvaa kosteuden vaikutukselle. Paksujen ja erityisen matala-alkalisten tasoitteiden käyttö on lisääntynyt huimasti. Pelkkä tasoitus ei onnistumista takaa ja yleistä ohjeistusta tulee jalostaa myös tältä osin.

Mittauksien tekemisessä vaaditaan tarkkuutta ja tulkinnassa kokonaiskuvan huomiointia. Niemi toi esille mittaustulosten arvioinnin ja epävarmuustekijöiden ongelmat, jotka ovat osaltaan johtaneet muovimattojen usein tarpeettomaan välttämiseen. Muovimattolattioiden tutkimustuloksiin saatetaan ylireagoida, kun painoarvoa annetaan liikaa bulk-mattopalanäytteille ja sivuutetaan varsinaisen sisäilmavaikutuksen arviointi. Niemi muistutti, että muovimattoja asennetaan edelleen luokkaa miljoona neliömetriä vuodessa ja todelliset ongelmat koskevat vain häviävän pientä osaa lattioista. Ongelmien juurisyyt ovat lähes aina liiallisessa kosteudessa, vaikka epätarkkojen kosteusmittausten vuoksi joskus luullaan, että ongelmia tulee kuivillakin lattioilla.

Esityksessä ehdotettiin, että päällysteiden valmistajien tulisi tuoda esille paremmin tuotteidensa ja tuoteyhdistelmien vesihöyrynläpäisevyyksiä, jotka usein kyllä paljastuvat, jos nuoresta rakennuksesta tehdään kosteusmittauksia maton alta eri syvyyksiltä. Tietämällä ominaisuudet etukäteen kosteudenhallintaa voisi suunnitella nykyistä paremmin. Kun kosteudenhallintaan panostetaan riittävästi hyvissä ajoin, saadaan muovimattolattiatkin toimiviksi ja sisäilman laadun kannalta hyviksi. Lopuksi Niemi esitteli yhteistyötahot, joiden kanssa tarkennustarpeiden ohjeistus tullaan käynnistämään pikimmiten.

Lisäksi Vahaslaisia oli esillä kahdessa artikkelissa ja esityksessä: Kokemuksia ilmakiertoisen kuivatusjärjestelmän käytännön kuivatustuloksista Safedrying Oy:n edustaja esitteli Hannes Timlinin diplomityön tuloksia ja FISE:n esitys Rakennusteknisen kunnon arvioijien koulutusten ja pätevyyksien kehittäminen, jonka artikkelin kirjoittamiseen ja työryhmään Olavi Töyli on osallistunut.

Hyvä sisäilma vaatii monen ammattilaisen yhteistyötä. Asianmukaisilla tutkimuksilla, korjauksilla ja toimivalla yhteistyöllä myös sisäilma-asioissa onnistutaan ja saadaan aikaiseksi terveelliset ja turvalliset tilat.

 

Lisätiedot:

Sami Niemi
Yksikönpäällikkö
050 596 7904
sami.niemi@vahanen.com
Vahanen Rakennusfysiikka Oy

Katariina Laine
Tiimipäällikkö
044 768 8326
katariina.laine@vahanen.com
Vahanen Rakennusfysiikka Oy

0
Connecting
Odota...
Miten voimme auttaa?

Miten voimme olla avuksi? Jätä meille viesti, niin palaamme sinulle arkisin 24 tunnin kuluessa.

Huomioithan, että palvelemme yrityksiä, yhteisöjä ja taloyhtiöitä, emme kuluttaja-asiakkaita.

Rekrytointeihin liittyvät yhteydenotot pyydämme lähettämään osoitteeseen rekry@vahanen.com.

Nimi
* Sähköposti
Puhelin
* Viesti
Login now

Need more help? Save time by starting your support request online.

Your name
* Sähköposti
* Describe your issue
Kuinka voimme auttaa?
Feedback

Help us help you better! Feel free to leave us any additional feedback.

How do you rate our support?
X