Uusi ympäristönsuojelulaki astui voimaan 1.9.2014. Uuden lain myötä teollisuuspäästödirektiivi tuli osaksi kansallista lainsäädäntöä. Laissa on uutena käsitteenä ns. direktiivilaitos, jolla tarkoitetaan teollisuuspäästödirektiivin liitteessä I lueteltuja ja direktiivin soveltamisalaan kuuluvia toimintoja. Perustilaselvitys on laadittava, jos direktiivilaitoksen toimintoihin liittyy maaperän tai pohjaveden pilaantumisen vaaraa. Selvitämme asiantuntemuksella toiminnanharjoittajille uudistuksen vaikutukset ja velvoitteet.
MIKÄ? Direktiivilaitokset on lueteltu ympäristönsuojelulain liitteessä. Laitoksen toiminnanharjoittajan on laadittava perustilaselvitys, jos toimintoihin liittyy maaperän tai pohjaveden pilaantumisen vaaraa aiheuttavien merkityksellisten vaarallisten aineiden käyttöä, tuotantoa tai ympäristöön päästämistä.
MIKSI? Perustilaselvityksessä määritetään maaperän ja pohjaveden tila selvityksen tekohetkellä. Tuloksia hyödynnetään laitoksen toiminnan päättyessä sen arvioimiseksi, onko maaperän tai pohjaveden tila muuttunut toiminnan johdosta. Jos tilassa on tapahtunut merkittävää muutosta, tulee toimijan kunnostaa maaperä ja/tai pohjavesi perustilan tasoon. Tarkoituksena on edistää toimia, joilla suojataan maaperää ja pohjavettä pilaantumiselta.
MILLOIN? Perustilaselvitys laaditaan ympäristölupahakemuksen tai ympäristöluvan tarkistushakemuksen liitteeksi. Tämän takia selvityksen laatiminen tulee aloittaa hyvissä ajoin, koska se saattaa edellyttää maaperään ja pohjaveteen kohdistuvien tutkimusten tekemistä.
Perustilaselvitys tehdään kolmessa vaiheessa.
- Tarvearviointi: Taustatietojen, käytettävien ja tuotettavien kemikaalien sekä kohdekäynnin perusteella arvioidaan, käytetäänkö laitoksella sellaisia yhdisteitä, jotka voivat aiheuttaa merkityksellistä maaperän tai pohjaveden pilaantumista. Jos vaarallisiksi arvioitavia yhdisteitä ei käytetä, liitetään tarvearviointi ympäristölupahakemukseen. Jos yhdisteiden käyttö on merkityksellistä ja jos ne voivat päästä maaperään, tulee maaperän tila todeta näytteistämällä tai muulla tavoin.
- Näytteenotto maaperästä ja pohjavedestä: Tausta- ja historiatietojen täydentäminen näytteenotolla perustilan määrittämiseksi tehdään, jos lisätietoa katsotaan tarvittavan. Toiminnanharjoittajan etu on selvittää perustilan määrittämisen hetkellä maaperässä olevat haitta-ainetasot, koska alue on palautettava perustilan tasoon toiminnan päättyessä.
- Yhteenveto: Kerätty tieto analysoidaan ja kootaan yhteen ja laitokselle laaditaan käsitteellinen malli, jossa kuvataan vaarallisten aineiden esiintyminen, käyttö ja mahdolliset reitit maaperään ja pohjaveteen. Raportti liitetään ympäristölupahakemukseen.
Merkityksellisiä vaarallisia aineita ei lainsäädännössä rajata eikä luetteloida, vaan niitä voivat olla kaikki laitosalueella käsiteltävät aineet, joista voi aiheutua maaperän tai pohjaveden pilaantumista. Suuri osa perustilaselvitystä varten kerättävästä aineistosta on esitettävä myös ympäristölupahakemuksessa. Selvityksen huolellinen tekeminen on toiminnanharjoittajan kannalta tärkeää ja siinä huomioidaan aiemmin ympäristöön päässeet ja alueelle mahdollisesti ulkopuolelta kulkeutuvat merkitykselliset aineet. Laitoksen lopettaessa toimintansa tulee maaperän ja pohjaveden tila palauttaa perustilaa vastaavaan tasoon, jos siinä on tapahtunut merkittäviä muutoksia.