Seminaarissa korostui jälleen, että hyvä sisäilma on lukuisien eri tekijöiden summa. Seminaariesitysten aiheet koskivat laajasti esimerkiksi terveyttä, korjausratkaisuja, rakennusmateriaaleja sekä tutkimusmenetelmiä monesta eri näkökulmasta. Muita teemoja olivat muun muassa yhteistyö eri tahojen välillä terveen sisäilman saavuttamiseksi sekä kokonaisvaltainen rakennusten kunnon arviointi ja käyttäjien huomioon ottaminen. Sisäilma-asioiden edistäminen koetaan myös kansallisesti tärkeäksi ja seminaarin avauspuheenvuoroissa esiteltiin Terveet tilat 2028 –toimintamallia sekä kansallisen Sisäilma ja terveys –ohjelman valmistelua.
Sisäilmastoseminaarin 2018 yksi kantavista teemoista oli kokonaisuuden huomioiminen tutkimisessa ja elinkaariajattelun huomioiminen korjaustapojen valinnassa. Lattiapäällystevauriot ja niiden tutkiminen puhututtivat edelleen. VTT:n esityksissä todettiin kapselointikorjauksen olevan toimiva alustaan imeytyneiden VOC-yhdisteiden korjausmenetelmä. Kosteus- ja homevaurioituneen rakennuksen korjausoppaan päivityksen kommenteille saapunut luonnosversio oli päivän polttavin puheenaihe. Esitysten painopiste on viime vuosien aikana siirtynyt kohti toimintamallien ja korjausratkaisujen esittelyä.
Osastollamme kävi tapahtumassa kova kuhina ja moni seminaarivieras tuli juttelemaan kanssamme sisäilma-asioista.
”Korjaus vai purku – kuntotutkimuksilla ja elinkaaritarkasteluilla faktaa päätöksentekoon”, Arto Toorikka, Vahanen Rakennusfysiikka Oy
Arto Toorikka käsitteli puheenvuorossaan riittävän tutkimustiedon ja elinkaarikustannusten tarkastelun merkitystä päätöksenteossa. Tekemällä kuntoarviot ja –tutkimukset samaan aikaan ammattitaidolla, saadaan kokonaisuuden huomioivaa tietoa päätöksenteon tueksi. Kokonaiskuvan ja yksityiskohdat huomioiva tieto korjaustarpeista auttaa suunniteltaessa kustannustehokkaita toimenpiteitä tarvittavalla laajuudella ja oikea-aikaisesti. Puheenvuorossa esiteltiin menetelmä, jolla saadaan tutkimustietoon pohjautuen laskettua eri toimenpidevaihtoehdoille elinkaarikustannukset valitulle ajanjaksolle. Menetelmän avulla voidaan valita elinkaarikustannuksiltaan sopivampi toimintatapa, kun vaihtoehtoina ovat esimerkiksi peruskorjaus tai purkaminen ja uudisrakentaminen.
”Onnistuneen sisäilmakorjauksen edellytyksistä suojelukohteessa”, Anu Laurila, Vahanen Rakennusfysiikka Oy; Museovirasto, Senaatti-kiinteistöt
Anu Laurila luennoi onnistuneen sisäilmakorjauksen edellytyksistä suojelukohteissa. Esityksessä korostettiin rakennuksen korjaus- ja muutoshistorian selvittämisen tärkeyttä Rakennushistoriaselvityksen avulla sekä tarvittavilla kuntotutkimuksilla. Kun rakenteet ja niiden toimivuus tunnetaan, tarvittavat toimenpiteet saadaan kohdennettua oikein ja vältytään ylikorjaamiselta tai väärien asioiden korjaamiselta. Näin saadaan myös säästöjä, kun ei varmuuden vuoksi tehdä ylimitoitettuja korjauksia tai kohdisteta korjauksia väärin. Esityksessä muistutettiin lisäksi seurannan ja jatkuvan ylläpidon tärkeydestä suojelukohteissa: mahdollisten riskirakenteiden toimivuutta tulee seurata ja hyvällä ylläpidolla voidaan parhaiten säilyttää suojeltu rakennus toimintakuntoisena ja vältytään raskailta korjauksilta. Puheenvuoro oli laadittu yhteistyössä Senaatti-kiinteistöjen Selja Flinkin ja Museoviraston Pekka Lehtisen kanssa ja siinä oli paljon ideoita ns. tavallistenkin rakennusten sisäilmaongelmien kanssa pärjäämiselle.
”Kerroksellisen tiiliulkoseinärakenteen kuntotutkimukset, korjaustarpeen arviointi ja vaikutukset sisäilmaan”, Ronja Saarinen, Vahanen Rakennusfysiikka Oy
Ronja Saarisen diplomityöhön perustuva seminaariesitys käsitteli kerroksellisen tiiliulkoseinärakenteen kuntotutkimuksia, korjaustarpeen arviointia sekä vaikutuksia sisäilmaan. Diplomityön rahoitti Helsingin kaupunki ja tutkimuksessa tarkasteltiin 18 rakennukseen tehtyjä kuntotutkimuksia. Puheenvuorossa korostettiin kokonaisuuden hallintaa kuntotutkimuksissa: yksittäisen tai liian suppean tutkimuksen perusteella ei voida luotettavasti arvioida koko rakennuksen kaikkien ulkoseinärakenteiden kuntoa, lämpö- ja kosteusteknistä toimivuutta sekä rakenteiden vaikutusta sisäilmaan. Tutkimuksia tavalla tai toisella tehdessä, tulee aina arvioida mitä aluetta löydös edustaa, ettei turhaan yleistetä vaikkapa paikallista vauriolöydöstä koko taloon ja ajauduta reiluunkin ylikorjaamiseen. Korjaamiseen on monia keinoja ja niiden laajuus vaihtelee aina tapauskohtaisesti. Saarinen esitteli tutkimukseensa perustuvan ohjeistuksen ulkoseinärakenteiden tutkimuksien suorittamiseen sekä taulukon, johon oli koottu korjaustapoja ja niiden valintaperusteita. Ohjeistus lisäisi käytäntöjen yhtenäisyyttä ja vertailukelpoisuutta. Työ on hyvä esimerkki siitä, miten kiinteistön omistajan olisi hyvä vaatia itselle tärkeimmille merkityksellisille rakennustyypeille oma, yleistä ohjetta tarkempi toimintamalli.
”Rakennusmateriaalien PAH-yhdisteiden vaikutus sisäilman laatuun”, Jarno Komulainen, Vahanen Rakennusfysiikka Oy; Työterveyslaitos
Jarno Komulainen käsitteli esityksessään rakennusmateriaaleista peräisin olevien PAH-yhdisteiden pitoisuuksia sekä yhdisteiden vaikutusta sisäilman laatuun. Rakennusmateriaaleista esimerkiksi vanhat bitumituotteet, kuten bitumikermit, bitumisivelyt ja tervapaperi sisältävät PAH-yhdisteitä. Rakennusmateriaaleista PAH-yhdisteet voivat kulkeutua sisäilmaan ilmavuotoreittien kautta, jolloin rakenteiden tiiveyteen tulee kiinnittää huomiota. Seminaariesityksessä esiteltiin Vahanen Rakennusfysiikka Oy:n laboratorion materiaalinäytteiden PAH(16) analyysituloksia sekä Työterveyslaitoksen sisäilmasta mitattujen PAH-yhdisteiden analyysituloksia. Seminaariesityksessä käsiteltiin PAH-yhdisteitä sisältävien rakennusmateriaalien sisäilmavaikutuksia tutkimalla naftaleenin ja fenantreenin ilmapitoisuuksia. Näistä fenantreenin todettiin merkkiaineena sopivan paremmin PAH-yhdisteitä sisältävien rakennusmateriaalien sisäilmavaikutusten tutkimiseen, sillä sitä esiintyi materiaalinäytteissä eniten ja fenantreeni oli useimmiten lähtöisin paikallisesta lähteestä. Esityksessä kuitenkin muistutettiin, että altistuminen PAH-yhdisteille hengitysteitse asunnoissa ja työpaikoilla on tulosten perusteella suhteellisen vähäistä. Puheenvuoro oli laadittu yhteistyössä Vahanen Rakennusfysiikka Oy:n Petri Sallisen ja Työterveyslaitoksen Jevgeni Parshintsevin ja Tapani Tuomen kanssa.
Kantavana teemana useassa esityksessämme oli kokonaiskuvan ja tarpeeksi laajan tutkimusaineiston tärkeys toimenpiteitä suunniteltaessa. Analyyttisellä tarkkojen tulosten asiantuntevalla tulkitsemisella suositellaan tarkoituksenmukaisia toimenpiteitä riittävän hyvään lopputulokseen pääsemiselle. Hyvä sisäilma vaatii monen ammattilaisen yhteistyötä.
Osa Sisäilmastoseminaariin osallistuneista vahaslaisista.
Lisätietoja:
Sami Niemi
Yksikönpäällikkö, DI
Vahanen Rakennusfysiikka Oy
sami.niemi(ät)vahanen.com
puh. 050 596 7904
Katariina Laine
Tiimipäällikkö, DI, RTA
Vahanen Rakennusfysiikka Oy
katariina.laine(ät)vahanen.com
puh. 044 768 8326