Vesistön kunnostus lisää koko ympäristön hyvinvointia

Case Littoistenjärvi

Littoistenjärveä ei voinut käyttää. Rannalla asuminenkin alkoi olla terveysriski. Tarvittiin järeitä kunnostustoimenpiteitä, joilla vesistö toipui hämmästyttävän nopeasti. Vesistön kunnostaminen vaikuttaa välittömästi tuhansien ihmisten elämään ja välillisesti huomattavasti laajemmin.

Turun lähellä sijaitsevan Littoistenjärven pitkään valmisteltu kemikaalikäsittely käynnistettiin maaliskuussa 2017. Vesi kirkastui toukokuussa niin dramaattisesti, että hanke sai valtakunnallista huomiota ja toiveet kristallijärvestä matkailuvalttina heräsivät. Ensivaikutuksen jälkeen vesi sameni hyväkuntoisen järven tasolle, ja järvi palautui riskittömään käyttökuntoon todella nopeasti.

– Vuonna 2015 kuolevan levän haju oli niin paha, että moni asukas muutti pahimmaksi ajaksi pois, kertoo Littoistenjärven osakaskuntien hoitokunnan puheenjohtaja Jukka Heikkilä. Hän asuu perheineen noin 80 metrin päässä rannasta. – pH oli pahimmillaan 10, eivätkä vesihyönteiset päässeet kuoriutumaan, koska kuollutta levää oli paksuna mattona. Hoitokunnan periaatteeksi tuli, että ihmisen pitää korjata se, minkä on sotkenut. Kunnostuksen jälkeisten mittausten mukaan järven pH on pysynyt vakaana neutraalilla tasolla.

– Littoistenjärven rannalla sijaitsee valtakunnallisesti merkittävä kulttuuriympäristö eli vanha tehdasalue, ja rannoilla on ollut aikoinaan myös maanviljelystä, kertoo Vahanen Environment Oy:n suunnittelupäällikkö Milja Vepsäläinen. Vahanen toimi hankkeessa ympäristökonsulttina hoitokunnan tukena muun muassa monivaiheisissa lupakäsittelyissä sekä asukasviestinnässä. – Viime vuosikymmeninä sisäistä kuormitusta ylläpitävää fosforia on päässyt todennäköisesti ojitusten ja lannoitusten tuloksena kertymään järven pohjaan. Järven huono kunto ilmeni jo 1990-luvulla vesiruttokasvuston muodossa, minkä jälkeen tila muuttui eutrofiseksi eli ravinteita oli liikaa. 2000-luvun alusta lähtien esiintyi myös massoittain sinilevää.

Littoistenjärvi

Järveä on tutkittu 1980-luvulta lähtien pitkälti alueella asuvan järvien ekosysteemeihin erikoistuneen emeritusprofessori Jouko Sarvalan ansiosta. Hän kannatti viimeisenä vaihtoehtona kemikaalikäsittelyä, kun ympäristöluvan edellyttäminä kolmena tarkkailuvuonna käytetyt konservatiiviset keinot eivät riittäneet, vaikka toimivatkin odotetusti. Luvan sallimana viimeisenä vuotena järveen laskettiin parin viikon aikana lähes 160 tonnia polyalumiinikloridia. Käsittelyn jälkeisten parin viikon aikana vesi ja rannat siivottiin paikallisin talkoovoimin roskista ja kuolleista kaloista.

– Noin viikko käsittelyn jälkeen järvellä voi soudella ilman hajuhaittoja ja terveysriskejä, Heikkilä kertoo. – Aiempina vuosina tämä ei ollut mahdollista. Kesällä uimarannalla kävi keskimäärin 200 henkeä päivässä, ja kaikilla uimarannoilla yhteensä parhaimpina päivinä yli 1000, ja siellä työllistyi useita kesätyöntekijöitä. Syksyllä havaittiin uusia kala- ja kasvilajeja ja jopa rapuja, joita ei ole nähty moneen vuoteen. Kalakuolemia oli odotettavissa käsittelyn myötä, mutta pääasiassa eli biomassan osalta 97-prosenttisesti suurten lahnojen poistuminen ei ole vaikuttanut järven kalaston koostumukseen eikä monimuotoisuuteen.

Vesistön kunnostukseen löytyy vaihtoehtoisia ratkaisuja

– Hoitokalastus ja hapetus ovat perinteisiä biomanipulaatio- ja kunnostusmenetelmiä, joita Littoistenjärvelläkin kokeiltiin, Heikkilä kertoo. – Veden pinta pidettiin mahdollisimman korkealla, ja valuma-alueet hoidettiin kuntoon. Se ei kuitenkaan riittänyt. Kemikaalikäsittely polyalumiinikloridilla oli seuraava askel. Littoistenjärveä on seurattu ja mitattu aina tarkasti, mutta nyt Ympäristöministeriön rahoituksen turvin mittauksista ja tuloksista on myös tiedotettu aktiivisesti ja laajasti ja projektin johtamiseen on kiinnitetty erityisesti huomiota.

– Myös ruoppausta ja kuivatusta pohdittiin teoreettisina, radikaaleina vaihtoehtoina, mutta ne ovat hankalia ja erittäin kalliita toteuttaa, Heikkilä jatkaa. – Ruopattu maa-aines pitää aina voida kuljettaa ja läjittää jonnekin, missä se ei aiheuta lisähaittoja. Ruoppaus ei ole ekosysteemiystävällinen menetelmä, ja kuivatukseen arvioitiin kuluvan ainakin viisi vuotta. Kuivatus on raju menetelmä, johon maanomistajat tuskin olisivat tässä tapauksessa suostuneet, eikä kumpaankaan olisi saatu ympäristölupaa.

– Ratkaisuja täytyy miettiä järven ominaisuuksien perusteella, Vepsäläinen toteaa. – Usein kaislan niittäminenkin auttaa. Maa- ja vesialueella tehtäviä osakaskuntien toteutettavissa olevia toimenpiteitä on monia, ja osasta niistä voidaan suoriutua omin tai talkoovoimin. Tarpeelliset toimenpiteet täytyy kuitenkin ensin määrittää, jottei tehdä turhaa työtä. Ympäristökonsultin tehtävä on myös opastaa, mitä osaa kokonaiskustannuksista voi hakea ELY-keskukselta ja miten ympäristölupia haetaan. Rahoituksen hakemisessa on tärkeää huomioida vesistövaikutukset, koska rahoituksesta päätetään niiden perusteella. Valtionhallinto suhtautuu myötämielisesti ympäristöhankkeisiin, joilla parannetaan koko asuinalueen elämänlaatua ja palveluja tai saadaan ravinteita vesistöstä kiertoon.

– Kemikaalikäsittelyä mietittiin pitkään, Heikkilä kertoo. – Wollastoniitti oli yksi vaihtoehto, mutta se on kallista eikä sen tehoa ole testattu. Ympäristölupa antoi mahdollisuuden vain polyalumiinikloridin käyttöön. Alumiinin pitoisuus järvivedessä on nyt alhainen, ehkä kymmenesosa käsittelyajankohtaan verrattuna, ja selvästi alle pitkän aikavälin normaalipitoisuuksien. Alumiini on vettä raskaampaa, eikä sitä voi joutua kehoon muuten kuin hengittämällä tai juomalla. Järvessä se laskeutuu pohjahöttöön hyvin pysyvänä eli liukenemattomassa muodossa. Alumiinia päätyy vesistöihin maaperästä liukenemalla erittäin happamissa olosuhteissa alunapitoisilta mailta, mutta sellaisia Littoisissa on hyvin vähän.

– Kun järven tila ja puskurointikyky olivat tiedossa, olimme varmoja käsittelyn onnistumisesta, Heikkilä jatkaa. – Järvi saatiin ’sysättyä’ lähemmäksi karun järven tasapainotilaa. Jos vesi on humuspitoista, tämä menetelmä ei toimi. Ruskea vesi ei ole ongelma, vaan humuspitoisuus, happamuus ja alhainen puskurointikyky. Uuden tasapainotilan kannalta kaikkein tärkeintä on ravinteiden kertymisen ennaltaehkäiseminen.

– Käsittelyn seurauksena järven pohjaan pääsee laajemmalle alueelle valoa, ja nopeakasvuiset upokaslajit ovat vahvoilla, kun ne saavat pohjasedimentistä sinne kertyneitä ravinteita, vaikka vesistö itsessään on oligotrofinen, Heikkilä lisää. – Viime vuonna vesirutosta mitattiin normaali kasvupotentiaali, joten kasvuston kiihtyminen on hyvin todennäköistä ja aiheuttaa lähivuosina päänvaivaa.

Littoistenjarvi

Littoistenjärvi 18.5.2017. Kuva: Mikko Brander

Järven ympärillä toimii monta eri tahoa

– Kunnostushankkeessa on olennaista saada eri instanssien välinen yhteistyö toimimaan, Heikkilä korostaa. – Järven ympärillä toimii monta tahoa, kuten säännöstely-yhtiö ja neuvottelu- sekä osakaskuntien hoitokunta ja näiden lisäksi kuntien ympäristö-, rakennus- ja terveystoimet sekä ELYn ja AVIn valvovat ja suunnittelevat organisaatiot, sillä järven ympäristöt ovat varavedenottamon suoja-aluetta. Littoistenjärven valuma-alueella kunnostetaan lisäksi Turun ohitustietä, jonka yhteydessä pelättiin maaperästä lähtevän liikkeelle haitta-aineita, mutta työmaan vedet saatiin ohjattua Kärpijoen-Savijoen suuntaan.

– Suunnittelu- ja projektityön tilaajana oli alueen ranta-alueiden omistajista koostuva hoitokunta, Vepsäläinen kertoo. – Järviveden laadusta ja vesistön virkistysarvosta on kuitenkin pitkäaikaista iloa paljon laajemmalle sidosryhmälle, ja siksi kunnostuksen rahoittajat ovat suurimmat vesialueen omistajat eli kunnat. Niiden rahoitus muodostaa ympäristöministeriön valtionavustuksen omarahoitusosuuden yhdessä saostustekniikkaa kehittävän yritysryppään kanssa. Asukkaat näkevät vaivaa asian eteen, ja heidän hyväksyntänsä on tärkeä.

Littoistenjärven kunnostus hyväksyttiin lupakäsittelyn kuluessa hallituksen kärkihankkeeksi. Sitä kautta se koskettaa kaikkia suomalaisia.

– Hankkeen viestintä kannattaa pitää proaktiivisena ja yksinkertaisella faktatasolla, jottei synny väärinkäsityksiä, Heikkilä sanoo. – Kemikaalit herättävät pelkoa, jos niiden toimintaperiaatetta hankkeessa ei tunneta, mikä lietsoi virheellistä tietoa ja addresseja.

Hankkeessa käytettiin virallisena yksisuuntaisena tiedotuskanavana hoitokunnan verkkosivuja. Lisäksi kaksisuuntaisessa viestinnässä käytettiin sosiaalista mediaa ja paikallislehtiä. Taustalla lähetettiin tuhansia sähköpostiviestejä hoitokunnan, projektipäällikön ja hankkeeseen osallistuvien asiantuntijoiden välillä. Kunnostusvaiheen näkyvistä vaikutuksista kiinnostuttiin valtakunnallisesti. Viihteelliset asukastilaisuudet olivat tärkeässä roolissa oikean tiedon välityksessä ja talkoohengen nostatuksessa ennen käsittelyä. Niihin sisältyivät ELY-keskuksen ympäristötarkastajan Asko Sydänojan puoltavat puheenvuorot ja hoitokunnan jäsenten aktiivinen rooli paikallisesti ja sosiaalisessa mediassa.

– Kerroimme tilaisuuksissa kemikaalista, tulosodotuksista, riskeistä ja uhkaskenaarioista, Vepsäläinen kertoo. – Kysymysten ja kommenttien määrä yllätti. Ihmisillä on kova huoli luonnosta ja terveydestä. Alumiiniyhdistettä käytetään myös laajassa mitassa juomaveden valmistuksessa ja jäteveden käsittelyssä, joten sillä ei voi olla merkittäviä haittavaikutuksia. Silti varsin hatarin tiedoin tehtyjä valituksia meni muun muassa WWF:lle ja ympäristöministeriöön saakka. Ne saatiin kuitenkin asiaperusteisin vastauksin viranomaisten kanssa yhteistyössä oikaistua.

Lupien ja rahoituksen hakeminen vaatii aikaa ja erikoisosaamista

Vesistön kunnostushanke nielee aikaa sekä vapaaehtoisilta, Littoistenjärven tapauksessa erityisesti osakaskuntien hoitokunnalta, palkatuilta ammattilaisilta ja talkooväeltä yhteensä laskettuna yli 1000 tuntia käsittelyvuoden aikana. Varsinaisen kemikaalikäsittelyn teki neljä henkilöä kahdella aluksella vuoroissa, koska ruiskutusta ei saanut jättää kesken, kun se kerran oli aloitettu. Liuoksen siirtoa varten piti rakentaa erillinen laituri, ja sen toimitus viivästyi viikon verran. Kylmän sään vuoksi myös itse käsittely viivästyi jonkin verran. Vahasen asiantuntija toimi ympäristöluvan edellyttämänä sertifioituna näytteenottajana.

– Kemikaalia levitettäessä seurattiin veden pH:ta, ja käsittelyn jälkeen valvottiin vesinäytteiden avulla ympäristölupamääräysten mukaisuutta, Vepsäläinen kertoo. – Järjestimme tiedotustilaisuuksia medialle ja veimme ihmisiä veneellä järvelle.

Littoistenjärven kunnostuksen liittyy mittava tarkkailusuunnitelma. Vesistöä on tarkkailtu säännönmukaisesti jo satakunta vuotta. Järvestä oli siis saatavissa poikkeuksellisen paljon lähtödataa. Hallituksen kärkihankerahoitus antaa lisäksi mahdollisuuden seurata käsittelyn vaikutuksia muiden vastaavien hankkeiden hyödyksi. Kamerakopterien käytöllä mittaustuloksiin saadaan yhdistettyä ilmakuvat kasvillisuudesta ja näkyvistä valumista. Suomessa toteutetaan vuosittain kymmenkunta vesistö- ja ympäristöhanketta ympäristöministeriön kärkihankkeena. Valtion lisäksi rahoittajina ovat muun muassa kunnat ja ELY-keskukset.

– Prosessi ympäristöluvan saamiseksi on vaativa, Heikkilä huomauttaa. – Se vaatii kaikkien asianosaisten kuulemiskierrokset. Saimme aluksi arvokasta vertaisapua Kokemäenjoen vesiensuojeluyhdistykseltä. Lupa saatiin vuonna 2014, ja toimenpidesuunnitelma hyväksyttiin osakaskuntien kokouksessa vuoden 2016 keväällä. Rahoitusta haettiin vuoden 2016 aikana pari kolme kertaa. Vahasen syksyllä laatima toimenpidesuunnitelma hyväksytettiin ELYssä alkuvuodesta 2017. Lupaan liittyi velvoitteita, joita ei heti hoksattu, kuten näytteiden tulosten vienti yleisiin rekistereihin. Koekalastustulokset ja vedenlaadun mittaukset ovat julkisesti ja avoimesti saatavilla paitsi viranomaisten rekistereistä myös täydellisinä hoitokunnan sivuilta.

Littoistenjärven kunnostuksessa resursseja ja rahoitusta käytettiin muuhunkin kuin tekniseen toteutukseen, kuten seurantaan ja tiedotukseen. Milja Vepsäläisen lisäksi Vahanen Environment Oy:stä mittavaan haasteeseen osallistuivat ympäristösuunnittelijat Paula Wuokko ja Mikko Brander.

Näin kunnostus eteni

Näin Littoistenjärven kunnostus eteni

Lue lisää vesistöhankkeisiin liittyvistä palveluistamme!
0
Connecting
Odota...
Miten voimme auttaa?

Miten voimme olla avuksi? Jätä meille viesti, niin palaamme sinulle arkisin 24 tunnin kuluessa.

Huomioithan, että palvelemme yrityksiä, yhteisöjä ja taloyhtiöitä, emme kuluttaja-asiakkaita.

Rekrytointeihin liittyvät yhteydenotot pyydämme lähettämään osoitteeseen rekry@vahanen.com.

Nimi
* Sähköposti
Puhelin
* Viesti
Login now

Need more help? Save time by starting your support request online.

Your name
* Sähköposti
* Describe your issue
Kuinka voimme auttaa?
Feedback

Help us help you better! Feel free to leave us any additional feedback.

How do you rate our support?
X