Vahaslaiset tekevät runsaasti erilaisia opinnäytetöitä. Alla esimerkkejä tuoreimmista vahaslaisten tekemistä opinnäytetöistä. Lue Vahasen harjoittelu- ja opinnäytetyömahdollisuuksista täältä.
Viiltomittaukset kuntotutkimuksissa
Simo Kinnusen opinnäytetyössä selvitetään viiltomittauksiin vaikuttavia tekijöitä ja arvioidaan viiltomittausten luotettavuutta lattiapäällysteiden vaurioselvityksissä. Asiaa tutkittiin kuntotutkimuksissa tehtyjen kosteusmittausten tuloksia tarkastelemalla ja laboratoriokokeilla eri mittausvariaatioilla. Luotettavuutta haluttiin selvittää, koska viiltomittauksilla on joissain tapauksissa saatu jopa yli 10 prosenttia RH-yksikköä korkeampia arvoja kuin saman mittapisteen pintaosan porareikä- tai näytepalamittauksilla. Tehdyssä tutkimuksessa ei havaittu yksittäistä selkeää syytä, joka selittäisi viiltomittausten ja pintaosan rakennekosteusmittausten välistä epäloogisuutta. Todennäköisimmät selittävät tekijät ovat lämpötilaerot, matalien porareikien epäluotettavuus sekä joissakin harvinaisissa tapauksissa kemialliset yhdisteet. Tutkimuksen perusteella viiltomittauksia voidaan pitää varsin hyvin kenttätöihin soveltuvana ja kohtalaisen luotettavana tutkimusmenetelmänä, kunhan rakenteen ja mitta-anturin välillä ei ole juurikaan lämpötilaeroa.
Simo Kinnunen
Vahanen Rakennusfysiikka Oy
simo.kinnunen@vahanen.com
Lämmitysverkoston laajentamisen virtaustekniset vaikutukset
Juho Rantasen opinnäytetyön tavoitteena oli kehittää yleispätevä ohjeistus virtausteknisten lähtöarvojen selvittämiseen ja verkoston säätämiseen laajentamisen jälkeen. Pääosin laskennallisen tarkastelun ensimmäisessä osassa esitellään virtaustekniikan teoriaa, toisessa lämmitysverkoston tasapainotuksen teoreettisia perusteita sekä pumppujen toimintaa osana verkostoa ja kolmannessa muutoksen vaikutuksia verkostoon sekä simulaatiotarkasteluiden pohjalta tehtyjä havaintoja. Neljännessä osassa kuvataan muutoksen jälkeistä lähtöarvojen selvittämistä ja järjestelmän säätämistä käytännössä. Tarkastelujen tuloksena laadittiin ohjeistus mittauksista, laskelmista ja säätötoimista, joilla verkoston laajentamisen vaikutuksia voidaan arvioida ilman, että koko verkostoa tarvitsee mallintaa. Oleellista on, että verkoston toiminta ei häiriinny merkittävästi muutoksen jälkeen. Työn perusteella voidaan sanoa, että mitä lähemmäs lämmöntuottolaitteistoa uusi haara liitetään ja mitä pienempi sen suhteellinen lisäteho on, sitä vähemmän muutos todennäköisesti häiritsee verkostoa.
Juho Rantanen
Vahanen Talotekniikka Oy
juho.rantanen@vahanen.com
Painesuhteiden hallinta ilmatiiviydeltään parannetuissa palvelurakennuksissa
Ella Lahtisen diplomityön tavoitteena oli luoda toimintamalli, jolla ilmatiiviydeltään parannetun (ts. tiivistyskorjatun) rakennuksen painesuhteet saadaan hallintaan siten, että rakenteiden yli vaikuttavat paine-erot saadaan tavoitetasolle ja hyvä sisäilman laatu toteutuu. Lisäksi selvitettiin ilmatiiviydeltään parannettuun rakennukseen syntyvään paine-eroon vaikuttavat seikat. Tehtyjen mittausten perusteella saatiin selville, että erittäin tiiviin rakennuksen painesuhteet on mahdollista hallita hyvin ja ulkovaipan yli vaikuttavat paine-erot on mahdollista pitää niin hyvin hallinnassa, että paine-ero ei ylitä tavoitetasoksi asetettua 5 Pascalia. Tavoitetaso on Ympäristöministeriön sisäilmaa ja ilmanvaihtoa käsittelevän uuden asetuksen ohjeeksi luodun FINVAC:n ohjeen mukainen. Diplomityön tuloksena luotiin toimintamalli, jossa esitellään korjaushankkeen eri vaiheissa suoritettavat toimenpiteet, jotka vaikuttavat ilmatiiviydeltään parannetun rakennuksen painesuhteisiin.
Ella Lahtinen
Vahanen Rakennusfysiikka Oy
ella.lahtinen@vahanen.com
Sisäilmaongelmaisen rakennuksen korjaustapojen valinta tutkimusten ja elinkaaritarkastelujen perusteella
Arto Toorikan opinnäytetyö korostaa riittävän tutkimustiedon ja elinkaaritarkastelujen merkitystä päätöksenteossa. Kokonaiskuvan ja yksityiskohdat huomioiva tieto korjaustarpeista on edellytyksenä suunniteltaessa järkeviä ja kustannustehokkaita toimenpiteitä tarvittavalla laajuudella ja oikea-aikaisesti. Työ esittelee menetelmän, jolla saadaan tutkimustietoon pohjautuen laskettua eri toimenpidevaihtoehdoille elinkaarikustannukset valituilla ajanjaksoilla (esimerkiksi 5 ja 30 vuotta). Elinkaarikustannuksissa huomioidaan korjaus-, purku- ja uudisrakentamisen investointikustannusten ohella tulevat korjaus- ja kunnossapitotoimenpiteet sekä rakennuksen ostoenergiankulutus. Menetelmän avulla voidaan valita elinkaarikustannuksiltaan sopivampi toimintatapa, kun vaihtoehtoina ovat esimerkiksi peruskorjaus tai purkaminen ja uudisrakentaminen.
Arto Toorikka
Vahanen Rakennusfysiikka Oy
arto.toorikka@vahanen.com
Kaksoislaattapalkiston korjausmenetelmät
Laura Hongiston opinnäytetyössä käsitellään kaksoislaattarakenteisten välipohjien erilaisia korjausmenetelmiä ja niiden onnistumista. Kaksoislaattarakenne on 1910–1950-luvuilla kivirakenteisissa kouluissa sekä asuin- ja toimistorakennuksissa yleisesti käytetty välipohjarakenne, joiden orgaanisten täyttökerrosten epäpuhtaudet aiheuttavat usein korjaustarvetta. Korjausmenetelmiä pohditaan erityisesti sisäilman laadun sekä kustannusten kannalta ja työssä esitetään korjaustoimet orgaanisten välipohjatäyttöjen sisältämien epäpuhtauksien hallitsemiseksi.
Laura Hongisto
Vahanen Lappeenranta
laura.hongisto@vahanen.com
Sisäilman kuitukorjaukset
Tuomo Kollasen opinnäytetyössä selvitettiin erilaisten kuitukorjausten toimivuutta ja pitkäaikaiskestävyyttä. Mineraalivillakuituja sisältäviä materiaaleja käytetään yleisesti lämpö- ja paloeristeissä, akustiikkalevyissä sekä ilmanvaihtokanavien äänenvaimennusmateriaalina. Sisäilmassa esiintyvien mineraalivillakuitujen tiedetään aiheuttavan erilaisia ärsytysoireita hengityselinten, ihon ja silmien alueilla. Työssä esitellään suositeltavia korjausmenetelmiä akustiikkalevytysten ja ilmanvaihtojärjestelmien kuituongelmien poistamiseksi.
Tuomo Kollanen
Vahanen Jyväskylä Oy
tuomo.kollanen@vahanen.com
Epäpuhtauksien hallinta rakenteiden alipaineistuksen avulla
Toni Lammin opinnäytetyö käsittelee rakenteiden alipaineistusta, jota voidaan käyttää rakenteiden sisältämien epäpuhtauksien hallitsemiseen. Alipaineistusratkaisuja voidaan käyttää esimerkiksi täyttökerroksellisissa välipohjarakenteissa, putkikanaaleissa tai ryömintätiloissa. Työssä tarkastellaan kohde-esimerkkien avulla alipaineistusratkaisujen toimivuutta ja annetaan ohjeita rakenteiden alipaineistusjärjestelmien suunnitteluun, rakentamiseen sekä laadunvarmistukseen.
Toni Lammi
Vahanen Rakennusfysiikka Oy
toni.lammi@vahanen.com
Lisätietoja:
Henkilöstöpalvelut
rekry@vahanen.com