Opinnäytetyöt

Alla kuvatussa kolmessa opinnäytetyössä tarkastellaan muutamien korjausmenetelmien pitkäaikaiskestävyyttä ja toimivuutta sisäilmakorjauskohteissa ja opinnäytetyöt tukevat ympäristöministeriön julkaisua Ympäristöopas 29, kosteus- ja homevaurioituneiden rakenteiden korjaus. Opinnäytetöitä rahoittivat ympäristöministeriö, Senaattikiinteistöt sekä Helsingin kaupunki. Opinnäytetöistä on laadittu lyhyet ohjeet, jotka tullaan julkaisemaan ympäristöministeriön toimesta.

Laura Hongisto (Vahanen Rakennusfysiikka Oy, Lappeenranta): Kaksoislaattapalkiston korjausmenetelmät sisäilman laadun parantamiseksi. Hongiston opinnäytetyössä käsitellään kaksoislaattarakenteisten välipohjien erilaisia korjausmenetelmiä ja niiden onnistumista. Kaksoislaattarakenne on 1910–1950-luvuilla kivirakenteisissa kouluissa sekä asuin- ja toimistorakennuksissa yleisesti käytetty välipohjarakenne, joiden orgaanisten täyttökerrosten epäpuhtaudet aiheuttavat usein korjaustarvetta. Korjausmenetelmiä pohditaan erityisesti sisäilman laadun sekä kustannusten kannalta ja työssä esitetään korjaustoimet orgaanisten välipohjatäyttöjen sisältämien epäpuhtauksien hallitsemiseksi.

Laura Hongisto – Kaksoislaattapalkiston korjausmenetelmät

Tuomo Kollanen (Vahanen Jyväskylä Oy): Sisäilman kuitukorjaukset.
Kollasen opinnäytetyössä selvitettiin erilaisten kuitukorjausten toimivuutta ja pitkäaikaiskestävyyttä. Mineraalivillakuituja sisältäviä materiaaleja käytetään yleisesti lämpö- ja paloeristeissä, akustiikkalevyissä sekä ilmanvaihtokanavien äänenvaimennusmateriaalina. Sisäilmassa esiintyvien mineraalivillakuitujen tiedetään aiheuttavan erilaisia ärsytysoireita hengityselinten, ihon ja silmien alueilla. Työssä esitellään suositeltavia korjausmenetelmiä akustiikkalevytysten ja ilmanvaihtojärjestelmien kuituongelmien poistamiseksi.

Tuomo Kollanen – Sisäilman kuitukorjaukset

Toni Lammi (Vahanen Rakennusfysiikka Oy, Tampere): Epäpuhtauksien hallinta rakenteiden alipaineistuksen avulla. Lammin opinnäytetyö käsittelee rakenteiden alipaineistusta, jota voidaan käyttää rakenteiden sisältämien epäpuhtauksien hallitsemiseen. Alipaineistusratkaisuja voidaan käyttää esimerkiksi täyttökerroksellisissa välipohjarakenteissa, putkikanaaleissa tai ryömintätiloissa. Työssä tarkastellaan kohde-esimerkkien avulla alipaineistusratkaisujen toimivuutta ja annetaan ohjeita rakenteiden alipaineistusjärjestelmien suunnitteluun, rakentamiseen sekä laadunvarmistukseen.

Toni Lammi – Epäpuhtauksien hallinta rakenteiden alipaineistuksen avulla

——————————————————————

Liisa Pekki (Vahanen Environment Oy):

Jätteelle pyritään saamaan kiertokulku läpivirtauksen sijaan. Kiertokulun edellytys on, että jätteiden lajittelua ja materiaalihyödyntämistä tehostetaan. Jätepuun materiaalihyödyntämistä End of Waste-menettelyn kautta on tutkinut Vahanen Environment Oy:n suunnittelija Liisa Pekki opinnäytetyössään ”Jätepuun EoW-menettely teollisuuslaitoksen raaka-aineen käsittelyssä”.

Lue artikkeli Jätepuun tuotteistaminen edistää kierrättämistä tästä linkistä.

Lue Vahasen harjoittelu- ja opinnäytetyömahdollisuuksista täältä.