9. luukku – Voiko äänieristystä toteuttaa viemättä tilaa?

Vahasen joulukalenteri kertoo, mitä olet aina halunnut tietää rakennetusta ympäristöstä

Mitä sinä olet aina halunnut tietää rakentamisesta, rakennetusta ympäristöstä, akustiikasta, talotekniikasta, energianhallinnasta, arkkitehtuurista, putkiremonteista, kaupunkikehityksestä, sisäilmasta, betonista, lisärakentamisesta, oppimisympäristöistä, kuntotutkimuksista….? Vastaamme Vahasen joulukalenterissa usein esitettyihin kysymyksiin. Luvassa on runsaasti hyödyllistä tietoa sekä muutama jouluinen yllätys. Laita kalenterimme seurantaan, sisältöä julkaistaan joulukuun jokaisena päivänä jouluaattoon saakka.

Voiko ääneneristystä toteuttaa viemättä tilaa? Millaiset rakenteet eristävät hyvin ääntä?

Ääneneristävyydellä tarkoitetaan rakenteen erottamien vierekkäisten tai päällekkäisten tilojen välistä äänen siirtymisen ehkäisykykyä. Ääneneristyksen parantamiseen ei valitettavasti ole taikatemppuja: hyvä tilojen välinen ääneneristävyys vaatii joko pintamassaltaan suuria tai paksuja, rakenteellisesti katkaistuja rakenteita.

Lisäksi rakenteen tulee olla tiivis ja äänen sivutiesiirtymät tulee huomioida. Ääni siirtyy suoraan rakenteen läpi kulkevan reitin lisäksi sivuavia rakenteita sekä erilaisia läpivientejä pitkin, kuten IV-kanavat, viemäriputket, patteriverkosto ja sähköpistorasiat. Näiden yksityiskohtien tulee olla oikein sijoitettuja, tiivistettyjä ja vaimennettuja.

Kaksinkertaiset seinä-, katto- tai lattiarakenteet vaativat aina tilaa; rakenteiden välissä oleva ilmaväli parantaa ääneneristyskykyä. Suuripintamassaisten materiaalien, kuten betoni tai teräslevy, käyttö puolestaan vaatii riittäviä tukirakenteita.

Rakenteen ääneneristävyys vaihtelee eri taajuuksilla. Erityisesti matalien äänien eristys vaatii paksuja tai painavia rakenteita. Ulkovaipan ääneneristävyyttä mitoitettaessa matalat äänet huomioidaan enemmän kuin asuntojen välisessä ääneneristävyydessä, jossa pääasiallisesti keskitytään puheen taajuusalueeseen.

Jälkikäteen tehtävän ääneneristyksen rakenteellisen parantamisen kustannus koostuu lisärakenteiden rakennuskustannuksesta (kipsilevy, tukirangat, työkustannukset) ja tilaa säästettäessä esimerkiksi teräslevyn kipsilevyä kalliimmasta hankintahinnasta. Näin ollen kustannustehokkuuden arviointi riippuu monista reunaehdoista ja siitä, kuinka paljon äänieristävyyttä tarvitsee tai halutaan parantaa. Yksinkertaisimmillaan toinen kerros kipsilevyä kevyeen väliseinään parantaa ääneneristävyyttä jonkin verran, mutta olennaista on tuntea olemassa oleva rakenne ja suunnitella parannus sen mukaan.

Kysymyksen vastasi:

Ville Veijanen
Toimitusjohtaja
Vahanen-Halme Acoustics Oy
044 5549313
ville.veijanen@vahanen.com

Onko hankkeessasi tarve akustiikkasuunnittelulle tai ääneneristykselle?

Vahanen-Halme Acoustics Oy (ent. Arkkitehtitoimisto Alpo Halme) on maamme vanhin akustiikka-alan konsulttitoimisto. Kehitämme toimintaamme jatkuvasti. Tarjoamme asiakkaillemme 55 vuoden kokemuksen tuoman suunnitteluosaamisen sekä uusimman teknologian mittaus- ja mallinnuspalvelut. Monipuolisen kokemustaustan omaava ketterä tiimimme taitaa niin pienet kuin suuretkin projektit kustannustehokkaasta perustekemisestä aina poikkeuksellisen vaativaan suunnitteluun. Tutustu palveluihimme!

Katso myös akustiikka-aiheiset blogikirjoituksemme:

Voimmeko olla jotenkin avuksi?

Jätä yhteystietosi, niin otamme pikimiten yhteyttä. Huomioithan, että emme palvele yksityisasiakkaita.



X